Tämä ei muistuta yhtään Mario-pelejä.

14.5.2008 09:51

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Super Mario Bros.
Valmistusvuosi:1993
Pituus:104 min

Tämä on aika hyvä esimerkki siitä, miten videopeleistä on vaikea saada hyvää elokuvaa aikaseksi. Siksi minun oli ikäväkseni petyttävä, kun näin ensi kertaa tämän. Siispä SINÄ, joka katselet parhaillaan leffan koteloa, mutta et ole vielä ehtinyt katsoa, minkälainen saavutus tämä on, suosittelisin lukemaan tämän. Se voi muuttaa ehkä mielesi, mutta voi myös (mitä kaikkein eniten pelkään) kasvattaa halua katsoa tätä tekelettä.

Siispä juoneen: kaikkien meidän tuntema Super Mario asustelee veljensä Luigin kanssa Brooklynissa ja he tekevät siellä putkihommia. He tapaavat kumminkin eräänä päivänä nunnien kasvattaman arkeologitytön, Daisyn, jonka kaksi miestä pian kidnappaa ja Mario veljensä Luigin kanssa aloittavat takaa-ajaon, joutuen ulottovuusportista dinosaurusten nykyiseen elinympäristöön. Paikkan pääjehuna luimuilee paha kuningas Koopa, joka uskoo löytäneensä viimeinkin prinsessan, jonka avulla hän voisi valloittaa ihmisten maailman. Alkaa aikamoinen rumba Marion ja Luigin ryhtyessä pelastusoperaatioon.

Jos tahdot tietää, mikä minusta oli hyvää koko leffassa, niin se tulisi näyttelijävalinnoille. Bob Hoskins sopii Marion rooliin kuin nyrkki silmään, jopa muut ovat kuin luotu hahmoiksi. Se niistä hyvistä. Loppu tässä onkin alamäkeä. Tämä nimittäin ei muistuta yhtään Mario-pelejä, joten listaanpa tässä häiritsevät kohdat:

Hahmot: Näyttelijät ovat mitä sopivimpia jokaiseen hahmoon, mutta hahmot poikkeavat pahasti peleistä. Ensiksikin Mario ja Luigi on sekoitettu luonteiden kohdalla, sillä Marion piti olla tässä jokaiseen asiaan uskova ja rohkea joka asiassa, kun taas Luigin piti olla epäröivä ja enimmäkseen pelkuri. Prinsessa on ihan ok, mutta muistaakseni peleissä Daisyn nimi olisi pitänyt olla Peach Toadstool. Goombat, jotka tunnetaan Marioissa helppoina perusvihollisina, ovat hirveän isokokoisia korstoja, joiden päät (melkein) muistuttaa Goombia. Mutta viimeinen on kaikkein pahin: Koopa. Näyttelijänä Dennis Hopper on ihan hieno valinta, mutta kaikkein typerin älynväläys oli tehdä siitä IHMINEN. Olisi voitu edes johonkin pukuun voitu pukea, jollei tehosteisiin olisi tahdottu haaskata.

Käsikirjoitus ja juoni: Aika tyhmää. Mariot eivät liity mitenkään Brooklyniin, ellen ihan väärin muista. Dinojen mesta oli ihan muuten hyvä idea, mutta sen alkuunsaanti (leffan prologi) ja sen ulkonäkö on ihan scheissee. Tunnelma katoaa jo siinä kohtaa ja jää aika paha maku suuhun. Ja se meteoriitti juttu oli myös aika älyvapaata touhua niin että huhhuh!

Tehosteet: Aika harvinaista tässä leffassa. Loppupuoliskolla näkyy pieni vilaus Koopan muuntautumista oikeaan muotoon, mutta se on aika lyhyt homma.

Musiikki: Menettelee.

Ohjaus: Not good. Paikoin näyttää, että ohjaajat ovat yrittäneet saada kaiken näyttämään siltä, että se keräisi yleisöä kuin magneetti metallia, mutta loppua kohden tuntuu, kun ohjaajilla olisi jokunen kiire saattaa leffa valmiiksi, joten aika pipariksi on ohjauspuoli mennyt.

Jaa, eiköhän se ollut siinä. Elokuva on siis luokiteltu huonojen leffojen joukkoon. Mario-fanit vihaavat tätä ja minä kyllä ymmärrän heitä. Käsikirjoittajien ja ohjaajien olisi mielusti pitänyt vielä harkita, mitä he tulisivat tekemään. No, myöhästä katua.

Arvosteltu: 14.05.2008

Lisää luettavaa