Halloween III muistetaan siitä, että kyse ei koskaan ollut Michael Myersin tarinasta vaan hullusta lelutehtailijasta, joka halusi tappaa jokaisen lapsen pyhäinpäivän aattona Halloween-naamareilla. Tämä leffa oli osa Carpenterin ja kumppaneiden yritystä tehdä seuraavista Halloween-leffoista Twilight Zone – tyyppinen, kokonaan toisiinsa liittymättömiä osia. On ideassa hyvätkin puolensa (Michael on kuollut, joten keskitytään vaihteeksi johonkin muuhun.), mutta ongelma on silti siinä, että elokuvan nimi on Halloween III ja että sitä ei julkaistu nimellä Season of the Witch. Jos Carpenter ja kumppanit olisivat vain mainostaneet sitä sloganilla ”From the makers of Halloween”, se olisi onnistunut. Minulla oli ensimmäisellä kerralla sama reaktio, mitä muillakin faneilla (MISSÄ ON MICHAEL?!). Mutta jos sen unohtaa, se on itse asiassa melko pelottava pätkä. Elokuva on edukseen enemmän sci-fi -tyyppinen Invasion of the Body Snatchers –jäljittelijä ja siksi siinä on ideoita yksinäisestä, kummallisesta kaupungista ja maailman muuttumisesta joksikin erilaiseksi.
Elokuvan sankari on juopotteleva lääkäri Dan Challis, joka iltavuorossaan huolehtii hämmentyneestä potilaasta. Potilas saa pian surmansa ja murhaaja tekee itsemurhan. Challis rupeaa tutkimaan tapausta vainajan tyttären kanssa ja johtolangat vievät heidät lelutehtaaseen. Loppua myöten tapaamme Conal Cochranin, jolla on koira haudattuna. Conal Cochran on melko toimiva vihollinen. Mies, jolla on ajatuksia tappaa lapset Halloween-yönä ja pitää yllä julkikuvaa kaikkien kunnioittamana lelutehtailijana, on todella kieroutunut idea. Dan O’Herlihy on oivaltanut sen esittäessään Cochrania hyvin herrasmiesmäisesti ja säilyttää se kohtauksissa, joissa hän on pahuuden ruumiillistuma. Tätä pahista ei voi verrata Michael Myersiin, koska nyt on kyse kahdesta eri lähestymistavasta.
Silti on pakko myöntää, että hänen kiero suunnitelmansa on täynnä aukkoja: [list] 1. Stonehenge -kiven salakuljettaminen. Cochran onnistui joukkonsa kanssa jotenkin salakuljettamaan viisimetrisen kivenjärkäleen Atlantin poikki ja leffassa annetaan vastaus: ”Ette ikinä uskoisi kuinka teimme sen”.
2. Miten ne naamarit saavat pelkällä sirulla niin paljon tuhoa aikaan?
3. Entä aikavyöhykeongelma? Naamarit toimivat TV-mainoksen lähettämien signaalien kautta. Joten, kun itärannikko on tuhottu, niin eikö länsirannikolla ole vielä paljon aikaa pysäyttää tappava TV-mainos?
4. Heti, kun Cochranin suunnitelma onnistuu, haluaako hän siis korvata maailman roboteilla? Elokuva seuraa enemmän tohtori Challista kuin vastaa näihin kysymyksiin. Cochranilla on kuitenkin päämäärä ja motiivi vaikka elokuva ei analysoi sitä.[/list]
Tom Atkins esittää hyvin tohtori Challista, joka aloittaa mänttinä, pysyy sellaisena ja kuoriutuu sankariksi velvollisuuden tunteesta. Hänen kehityskaartaan on kiintoisaa seurata ja vaikkei käsikirjoitus esitä tätä mukavanakaan tyyppinä, Atkins tuo mukaan enemmän kuin mitä olisi ollut tarjolla. Atkinsin ja O’Herlihyn suoritukset, leffan hyvin häiriintyneet murhakohtaukset ja yksinäisen, saarretun pikkukaupungin tuoma ahdistuksen tunne sai tämän ”roskan” toimimaan. Hyvin graafiset kuolinkohtaukset ovat kammottavia, kuten testihuonekohtaus. Ei kannata kysyä, miten se naamari toimii, mutta kohtaus on loistava yhdistelmä klaustrofobiaa, vatsan vääntämistä ja brutaaliutta.
En voi virheistä huolimatta olla sanomatta, että tämä on viihdyttävä ja todella jännittävä. Vaikka aukkoihin löytyisi vastaukset, ne hämmentäisivät enemmän. Tämä kolmososa on niin kuin roskaruoka: siitä nauttii vaikka tietää vioista, joten hyvät asiat ylittivät huonot asiat. Se on 50-luvun sci-fi -pätkien tapaan kiinni jännityksessä ja vähemmän tietyssä loogiikassa. Se on kauhuleffa ja ylpeä siitä.
Halloween III on hyvä omana itsenään, mutta se ei ole osa Michael Myersin saagaa. Tekijöiden kuvittelema idea, missä seuraavat Halloween-leffat olisivat Twilight Zonen tapaan toisiinsa liittymättömiä osia, kuulostaa hyvältä idealta, mutta nyt ollaan tekemisissä elokuvien kanssa. Se ei kanna jos joka uusi episodi kertoo jostain muusta. Jos elokuva olisi menestynyt, Halloween 4 olisi varmaan kertonut jostain muusta ja olisihan se toisaalta ollut mielenkiintoista mitä olisi ollut luvassa. Halloween III on reilusti parempi kuin jotkut sarjan huonoimmista osista, mutta olen tyytyväinen, että Michael Myers –ideaa jatkettiin. Sehän on HALLOWEEN!
