Tältä nelososalta saattoi odottaa mitä vaan huomioiden, että kakkos- ja kolmososat eivät mitenkään liittyneet ensimmäiseen. Silti yllätyin miten kauas oli lähdetty alkuperäisideasta harhailemaan. Elokuvaa katsoessa ei voinut olla ihmettelemättä mm. miten ‘Prom night’ -aihe liittyi tapahtumiin mitenkään. No alkaahan elokuva päättäjäistanssien tunnelmissa, ja lisäksi aikaisemmissa on häivähdys kirkko-teemaa rippituoli-kohtauksien muodossa. Silti tuntuu oudolta, että 12 vuotta sitten tehty elokuva on saanut tällaisen jatko-osan.
Mutta, itse elokuvaan… jossa ei kyllä sinänsä tapahtunut juuri mitään. Alussa valotetaan lyhyesti ‘paholaisen ruumiillistuma’ -papin taustoja. Yllättäen pappi isä Jonas herää katatonisesta tilasta ja pääsee vapaaksi. Toisaalla neljä nuorta lähtevät kesähuvilalle viettämään aikaa keskenään. Kesähuvila osoittautuu joksikin vanhaksi luostariksi ja ilmeisesti sen takia pappi sinne suuntaakin. Lienee sanomattakin selvää, että loppuelokuva menee pappien ‘jahdatessa’ näitä neljää nuorta. Kinnostavinta katsojalle lienee veikkailla kuka kuolee ensin ja kuka jää henkiin vai jääkö.
Kesähuvila eli vanha luostari on varsin rahakkaan näköinen paikka, Hienona lisänä elokuvassa on mielestäni se, miten siinä tuodaan esille 90-luvun alun jupahtavaa meininkiä. Kesähuvilalla on käynyt varkaita ja mikro, pakastin, tv, videot ym. vempeleet on viety. Kesähuvilalla näkyy myös nyt jo niin ihanan antiikkisen näköiset tennis- ja golfmailat sekä laskettelusukset. Ihailen myös sitä, että kesähuvilalle ajetaan limusiinilla ja miehet ovat pukeutuneet smokkiin / valkoiseen puvuntakkiin ja naiset iltapukuihin.
Parasta on ehkä Markin pikkuveli Jonathan, joka tirkistelee isoveljensä ja tämän tyttöystävän pussailuja aina kun siihen on tilaisuus. Ja samalla päästään esittelemään uusinta videokameratuotantoa. No, varmaan joitakin katsojia viehättää myös välillä kovin vähissäkin pukeissa esiintyvät naisnäyttelijät. Parhaat repliikit leffassa on noin tunnin kohdalla kun Mark ja Megan pussailevat aulan/olohuoneen sohvalla ja Jeff ilmestyy ylös portaikkoon. Mark: ”Tämä ei ole mitään yleisurheilua.” Jeff: ”Täältä katsottuna on.”
Elokuvassa on paljon juhlallista kasari-syntsa- ja jousimusiikkia, eli sellaista tyypillistä 80-luvun ‘kauhu’leffoista tuttua. Tapahtumia seurataan toistuvasti vapaalla kameralla eli ikäänkuin ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Pelotteluyritystä on kuitenkin enemmän kuin itse tapahtumaa. Välillä elokuvasta tulee mieleen Omenista tai Perjantai 13:sta tuttuja tunnelmia. Elokuvassa ei tosiaankaan ole mitään yllättävää, vaan päinvstoin tapahtumat ovat aika tylsiä ja ennalta-arvattavia.
