Hitsi. Töllöruutu on täynnä tuntematonta virusta ja näyttää, että kaikki lintuinfluenssaa kotona piileskelevät voivat huoahtaa tuskaisesti: nyt paha, paha Motaba-virus tulee ja tappaa!
Vaan ei hätää. Wolfgang Petersenin ote kuolemanvakavaan aiheeseen on niin kuivahko, että välillä sitä jää odottamaan mainosten tuomaa jännityshetkeä. Ja se on huono merkki – varsinkin kun kyseessä pitäisi olla (draama)trilleri.
Tuntematon uhka perustuu löysästi Richard Prestonin todellista verenvuotovirusta perin pohjin ruotivaan ja oikeasti pelottavaan Tappajavirus-kirjaan. Mielenkiintoista, että esim. IMDb ei kreditoi Prestonia mitenkään, vaikka kirjan takakannessa yhteys mainitaan ja leffaan vaadituista muutoksista (mm. pakollinen sivussa kulkeva rakkaustarina, ongelmatilanteen massiivisuus) huolimatta yhtymäkohtia on paljon.
Suurleffalle uskollisena Tuntematon uhka vie tragediansa liian pitkälle, todellisen jättituhon partaalle ja lähtee ontumaan sieltä sitten väsymyksen keskitietä pitkin. Petersenin ohjaus ei ansaitse mitään suurempia kehuja, laadukas näyttelijäryhmä sentään pelastaa paljon.
Ilmeisesti verenvuototautiin kuollut ihminen on pelottavampia näkyjä mitä ihminen voi nähdä. Viimeisessä faasissa uhri jopa ulostaa omat suolensa ulos verisotkuna. Tuntematon uhka kuvaa kaiken kuitenkin niin pliisusti ja väsyneesti, että katsojan tunteet pysyvät paikoillaan ja leffa umpitylsänä. Mitään säälittäviä shokeerausyrityksiä ei toki olisi kaivattu, mutta enemmän kerronnallista voimaa ja jännitystä. Onhan kyse tilanteesta, jossa äärettömän pieni Motaba-paholainen on karkaamassa käsistä keskellä USA:ta.
On suorastaan vääryys, että juuri kasan upeita rooleja vetäneelllä Kevin Spaceylla on näin vaatimattoman pieni osa. Sen verran erilaisen ja freshin roolin äijä vääntää varsinkin loppupuoliskolla. Vaan ei Dustin Hoffmanissakaan ole mitään vikaa. Morgan Freemanin skabbarihahmo on tunteeton sotaherra, joka on tilanteessa kuin tilanteessa kuin jäykkä paska, eli ihan jees USAMRIID-solttutulkinta vanhalta kunnon Morganilta.
Muutamasta yksittäisestä jännärihetkestä huolimatta Tuntematon uhka on pettymys. Tappavaa virusta käsiteltäessä muutama aihetta syventävä detalji, asiantuntemuksen fiilis ja voimakkaampi tunnelataus olisivat olleet poikaa. Mestarisäveltäjä Newton Howardin kehuttu soundtrack jää sekin jonnekin muistin pian tyhjennettävien lokeroiden alueelle. Virus on pelottava ja kehittyy nopeasti, mutta itse elokuva ei pelota eikä kehity. Paha juttu. Kaksi pojoa.
