Professori Gerald Deemer (Leo G. Carroll) on kehittänyt kasvuseerumin. Hänen kaksi kolleegaansa testaavat seerumia itseensä tuhoisin seurauksin. Toinen testaajista tulee hulluksi ja yrittää laittaa professoriin seerumia. Tappelun aikana tarantula, joka sai kasvuseerumia itseensä, pääsee karkuun ja alkaa kasvamaan jättiläismäiseksi hirviöksi, joka pistää koko kaupungin kauhun valtaan murskaten talot altaan…
Kuulostaa aivan Roland Emmerichin idealta. Tämä ei kuitenkaan ole hänen, vaan Jack Arnoldin ohjaama todella ikääntyneillä tehosteilla tehty kauhu, mikä on hyvää vastapainoa nykyajan suurella digiefekti määrällä täytetyille katastrofileffoille. Täytyy myöntää, että välillä jopa pelkäsin tätä pimeässä huoneessa katsoessani. Miksi? Koska en satu pitämään tarantuloista enkä varsinkaan kerrostalon kokoisista. Juoni ja toteutus saattaa nykyään tuntua kliseiseltä, mutta aikoinaan tämä oli lajinsa ensimmäisiä.
Näyttelijät ovat aika pökkelöitä, mutta istuvat tyylillään tunnelmaan hyvin eivätkä häiritse. Tarantula on ajan hampaan nakertama leffa, mutta onnistuu silti viihdyttämään 50-lukumaisuudellaan ja ikääntyneillä efekteillään. Suosittelen jos pitää vanhan ajan kauhusta. PS: Kannattaa bongata Clint Eastwood ensimmäisessä roolissaan ilmavoimien johtajana, joka johdattaa joukot jättihämähäkin kimppuun.
nimimerkki: Koralli
