Tarina ei ole sieltä iloisimmasta päästä.

2.1.2014 07:29

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Sugar Hill
Valmistusvuosi:1993
Pituus:118 min

Ennen astumistaan toimintaelokuvien pariin Snipes muistetaan kenties parhaiten New Jack Cityn myötä. Yksi hieman samoihin katukuviin sijoittuva Sugar Hill käsittelee samoja ongelmia, mutta tällä kertaa Snipesin esittämä Roemello ei ole yhtä räväkkä, kuin Nino Brown.

Roemello (Wesley Snipes) ja hänen veljensä Ray (Michael Wright) ovat Harlemin kasvatteja. Yhdessä kaksikko on rikastunut huumevälittäjinä.. samalla aineella, joka tappoi heidän äitinsä, ja johon isä A.R. (Clarence Williams III) on vieläkin koukussa. Roemello alkaa saamaan tarpeekseen työstään ja pikku hiljaa pyrkii pois kuvioista. Asiat ei kuitenkaan helpotu, kun kuvioihin nousee entinen nyrkkeilijälegenda Lolly Jonas (Ernie Hudson), joka astuu jengeineen samoille markkinoille omilla ehdoilla. Roemello ei kuitenkaan suostu Lollyn ehdotuksiin, joka yrittää muuttaa hänen mieltään tappamalla Roemellon ystävän Rickyn (Steve Harris). Tämä saa Roemellon yhä enemmän haluamaan eroon kaikesta, varsinkin löytäessään itselleen naisen, Melissan (Theresa Randle), jonka kanssa viettää rauhallista elämää. Veljensä Ray ei kuitenkaan sulata Roemellon aikomuksia ja aiheuttaa jengisodan heidän ja Lollyn miesten välille.

Elokuvassa käy hyvin ilmi noirmainen ilmapiiri, joka kannattelee musiikkia myöten elokuvaa loppuun saakka. Tarinassa käy ilmi hyvin selkeästi, miksi huumeita ei kannata käyttää. Myös Snipes ilmentää asian toisella tapaa pitkin elokuvaa, miksi huumeista eroon pääseminen ei olekkaan niin helppoa, kuin olettaisi. Juoni onkin hyvin realistinen kuvaus koko oravanpyörästä, jossa pienenä valona toimii nainen.

Vaikka ilmapiiri onkin tyypillinen tämän genren edustajille, ovat näyttelijät onneksi perusvarmoja rooleissaan. Kolmikon Snipes, Wright ja Randle ohessa merkille voi laittaa Clarence Williams III:n rooli veljesten koukussa olevasta isästä, joka aineiden käytöstä huolimatta hokee katuvansa tekojaan. Williams eläytyi rooliinsa varsin uskottavasti, ja oli ilman muuta elokuvan parhaimpia sivuroolin esittäjiä. Veljesten välille oli tehty yllättävänkin selkeä ero. Siinä missä nuorempi Roemello itsepäisyydestä huolimatta on rauhallinen ja enemmän järjellä ajatteleva, on hänen veljensä Ray kuumapäinen koheltaja, joka ei epäröi ampua asiakkaita, jotka ovat hänen kanssaan erimieltä.

Käteen jäi Snipesin yksi parhaista draamasuorituksista elokuvassa, jossa tarina ei ole sieltä iloisimmasta päästä. Noir henkinen ilmapiiri ja masentava tunnelma kestävät läpi elokuvan.

Arvosteltu: 02.01.2014

Lisää luettavaa