Gary Oldman on niitä näyttelijöitä jonka mukanaolo leffassa saa tarinan kuin tarinan olemaan hyvä. Vaikka Mr. President -meininkiä on tullut viime aikoina joka tuutista puuduttavan paljon ja valkoisen talon sisäpiirihommat ei pahemmin kiinnosta sai Oldmanin nimi DVD-kotelossa katsomaan tapauksen. Eipä muissakaan nimissä ole pahemmin valittamista.
Mitä jäi käteen? Sitä juuri miksi näitä leffoja ei oikein jaksa. Pläjäys toistaa täysin genren muita tapauksia. Mukana on tähtilipun ja kansallisuuden ylistystä sekä välillä nahistaan republikaanien ja demokraattien kesken… hohhoijaa. Homman pääväittämä on että poliitikon menneisyys on jokaisen henkilökohtainen asia eikä se kuulu muille… ok, mutta miksi menneisyyden kaappimöröt pitää selvittää katsojalle kun ne ei kerran kenellekään kuulu. Hiukan jää ristiriitainen fiilis.
Leffa on noteerattu jenkkilässä todella korkealle ja mikseipä olisi, onhan tapahtumapaikka melkolailla tärkeä ja näyttelijäkaarti hoitelee hommansa tyylikkäästi. Tarina ja aihe ei vaan jaksa sytyttää sitten pätkääkään. Vaikea sanoa kuinka tämä leffa on luokiteltu trilleriksi sillä kyseessä on melko puuduttavaa kravattidraamaa. Piste Oldmanin Garylle ja se siitä.
