Pitkän tauon jälkeen palasin jälleen anime-elokuvien ihmeelliseen maailmaan, kun vuokrasin viikonloppuni ratoksi muutaman edellämainittuun kategoriaan kuuluvan tekeleen. Millennium Actress oli näistä leffoista se, joka erottui edukseen. Mm. Tokyo Godfathers -leffan ohjannut Satoshi Kon on kaveri, joka ei ilmeisesti voi huonoa elokuvaa tehdäkään.
Millennium Actress alkaa siitä, mihin erään elokuvastudion tarina päättyy. Kyseisen studion tunnetuin tähti on jo pitkään eläkepäiviään viettänyt Chiyoko Fujiwara, jota Genya Tachibana -niminen reportteri pääsee haastattelemaan. Genya tuo mukanaan haastattelupaikalle avaimen, joka saa vanhan leffastaran muistelemaan vauhdikkaiden elokuviensa kuvauksia. Käy ilmi, että maailman ympäri matkannut näyttelijätär on kuvausten lomassa yrittänyt löytää nimetöntä ja kasvotonta rakkautensa kohdetta, jolle tuo avain kuuluu.
Tarina on samaan aikaan sekä jännittävä että koskettava ja tarinankerronta onnistuu ovelasti sekoittamaan sota-ajan Japanin sekä nykyhetken toisiinsa. Vaikka tarina itsessään on varsin traaginen, huumoriakin elokuvasta löytyy tuttuun Kon-tyyliin. Sana “anime” voi säikäyttää osan katsojista, mutta voin taata, että tässä elokuvassa ei isosilmäisiä, laseria ampuvia henkilöhahmoja ole; kyseessä on hienosti piirretty ja käsikirjoitettu draamaelokuva. Ja musiikillekin on ehdottomasti annettava pisteensä.
