Miesten välinen rakkauselokuva ei ole mieluisimpia katselukokemuksia rakkaudesta, mutta kerta ohjaajana häärii Wong Kar-Wai ja pääosissa ovat Tony Leung ja Leslie Cheung, on ennakkoluuloille annettava kyytiä ja yritettävä katsoa tämä homoelokuva alusta loppuun. Ja homofobiasta kärsiville on sanottava, ettei elokuva sisällä kohtauksia mustiin sm-asuihin pukeutuvista miehistä, jotka panevat toisiaan mitä likaisimmissa paikoissa.
Lai Yin-Fai (Tony Leung) ja Ho Po-Wing (Leslie Cheung) ovat rakastavaisia, jotka eivät pysty sietämään toisiaan ja tappelevat keskenään kaiken aikaan. Yhdessä vaiheessa he eroavatkin toisistaan, mutta päätyvät saman katon alle, kun Wing hakataan pahasti. Säälistä ja vanhojen tunteiden takia Fai alkaa hoivaamaan Wingiä, vaikkakin yhteiselo ei aina onnistu. Kaikesta huolimatta Wing haluaisi aloittaa suhteen alusta, mutta Fai ei pysty unohtamaan sitä pettymystä, mitä Wing onkaan aiheuttanut.
Happy Together on jälleen kerran tarina rakkaudesta, sen kaipuusta, yksinäisyydestä ja hyväksikäytöstä. Mutta valitettavasti Wong Kar-Wai ei hyödynnä näitä teemoja täydelliseen tapaansa, vaan pikimmiten antaa kohtausten leijua eteenpäin ilman minkäänlaista punaista lankaa. WKW kuitenkin alleviivaa erityisen paljon yksinäisyyden tunnetta: päähenkilöt ovat surullisia, hiljaisia ja murjottavat melkein koko elokuvan keston ajan. Fai tuntee itsensä hyväksikäytetyksi, muttei voi unohtaa Wingiä. Hänen rakkautensa Wingiä kohtaan on tunteellista, muttei pysty näyttämään sitä. Toisin kuin loistava Chungking Express, Happy Together ei pysy koko kestonsa ajan kasassa ja useampi kohtaus tuntuu turhalta ja pitkästyttävältä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita elokuvan olevan huono. Se omaa omat hyvät puolensa, mutta elokuva on pienoinen pettymys Wong Kar-Wain elokuvaksi.
