Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen edellinen dokumenttiohjaus ”Valtio vapauden vei” oli inttikeskustelunherättäjänä onnistunut, mutta kokonaisuus kärsi hätäisesti valitun oloisista päähenkilöistä. Asevelvollisuuskysymyksen jälkeen kaksikko ei ole kiirehtinyt uuden projektinsa kanssa, ja iskee nyt entistä kovemmin keskelle suomalaismiehen sielunmaisemaa – tällä kertaa lopputulos on napakymppi.
Miesten vuoro on kokoelma erilaisia tarinoita, joista miehet avautuvat toisilleen saunan lauteilla. Ne vaihtelevat humoristisista tärkeän läheisen menetyksiin. Kertojien yhteiskuntaluokat ja elämäntilanteet ovat myös erilaisia, mutta yhteistä kaikille on tarve tulla kuulluksi. Saunan vaikutus on terapeuttinen paitsi elokuvassa esiintyville henkilöille, myös katsojalle. Tarinat välittyvät riipaisevan aitoina. Vasta katsomiskokemuksesta toipuessaan alkaa ihmetellä, miten näin mutkattomaan ilmaisuun on kyetty vakavien aiheiden äärellä. Helppoa se ei liene ollutkaan, sillä kuvausrupeama kesti kolmisen vuotta.
Koska miesten tarinat ovat itsessään kyllin vahvoja, ei elokuva onneksi pyri taustoittamaan kotimaista kiuaskulttuuria ylimääräisen kertojaäänen kaltaisilla turhuuksilla. Tehokas kuvakerronta osoittaa hauskasti ja turhia lätisemättä saunan merkityksellisyyden suomalaisille; löylyt saadaan aikaiseksi vaikka puhelinkopissa, jos tarve vaatii.
Tarinat ja yksittäiset kuvatkin saavat usein nauramaan, mutta elokuva tietää myös koska hiljentyä hahmojensa edessä. Tunteet ovat usein pinnassa, vaikka tarinoilla ei mässäillä. Rytmitys etenee kypsän itsevarmasti omalla painollaan, miljöön mukaisesti turhia kiirehtimättä. Saunassa saa hidastaa arjen tahtia. Siirtymissä käytetyt maisemakuvat antavat nekin ajatuksille mukavasti tilaa.
Kotimainen dokumenttielokuva elää paraikaa vahvaa nousukautta, mistä osoituksena on paitsi viimevuotisten teosten vahva taso, myös teatterikierrosten yleistyminen. Miesten vuoro ei muutamalla kopiollaan ehtine pyöriä saleissa kauaa, mutta sitä ei kannata missään nimessä jättää väliin – kyseessä on nimittäin kansainväliselläkin tasolla mitattuna yksi viime vuosien parhaista elokuvista. Kannattaa huolehtia myös siitä, että leffan jälkeen pääsee saunaan. Kaveriporukalla tietenkin.
