Kuolleiden Karnevaali – Carnival of Souls on vuonna 1998 tehty remake alkuperäiselle samaa nimeä tottelevalle v.1962 tehdylle leffalle. Alkuperäistä en ole koskaan nähnyt, mutta jos se on puoliksikaan niin huono kuin tämä, niin en aio katsoakaan.
Alex (Phillips) joutuu pikkutyttönä todistamaan, miten pedofiili ja murhaaja Louis Seagram (Miller) murhaa raa’asti hänen äitinsä suoraan hänen silmiensä edessä.
Elokuvassa keskitytään 20 vuotta em. murhan jälkeisiin tapahtumiin. Alex ja hänen siskonsa Sandra (Smith) pitävät pystyssä äitinsä omistamaa baaria ja elämä näyttää sujuvan leppoisissa merkeissä, vai sujuuko sittenkään? Alex on nähnyt koko ikänsä painajaisia äitinsä murhanneesta Louisista, ja ne pahenevat harhanäyiksi ja hallusinaatioiksi kun koittaa murhan 20-vuotispäivä.
En paljoa osannut leffalta odottaakaan, kun isoin kirjaimin kirjoitettu Wes Cravenin nimi koristi kantta. Mutta ikävä kyllä en pystynyt villeimmissä unissanikaan arvaamaan, kuinka huono tekele oikeasti on kysymyksessä.
Ensinnäkin juoni on kulunut; lapsuuden traagiset tapahtumat palaavat kummittelemaan. Murhaajana ja pelottelijana toimii sirkuspelle, joka ei todellakaan kykene pelottamaan, kuin alle 10-vuotiaita. Sitten välillä päähenkilöä jahtaavat jotkin ihmeen örkit, joille ei ole mitään selitystä. Näyttelijöiden suoritukset ovat keskivertoa heikompia, eikä minkäänlaista jännittävää tunnelmaa olla pystytty luomaan. Ehkä katsoja – kuten minäkin – tuossa 40 minuutin kohdalla ajattelee, että kyllähän tässä varmasti joku mielenkiintoinen juonenkäänne vielä tapahtuu, joka pelastaa leffan, mutta ikäväkseni joudun toteamaan että näin ei tule käymään. Samaa pas*** alusta loppuun, vailla minkäänlaista päämäärää.
Erikoistehosteet ovat lahoa tavaraa, jos vertaa muihin 90-luvun lopun elokuviin. Tässä ne vain onnistuvat naurattamaan katsojaa, eivät pelottamaan. Mitään hyvää sanottavaa en keksi, vaikka kuinka yritän miettiä… Niin, yksi seksikohtauskin oli tottakai leffaan laitettu, joka yllätys, yllätys ei mitenkään liittynyt juoneen, pelkkää mainostusta varten. Kuvottavaa. Täydellinen floppi! Puoli tähteä.
Elokuvan tarkoituksena on kuvata ihmistä sekoamassa, mutta tulos on sekalaista sähläystä, joka vain ärsyttää katsojaa. En keksi ketään, jolle tätä voisi suositella.
