Agatha Christien rakastettu mestarietsivä palasi televisioon ja yhdennelletoista esityskaudelleen loppuvuodesta 2008. Leffasarjan tähtenä jatkaa edelleen ”Puaroosta” ikioman hahmonsa tehnyt David Suchet, 62.
Paljon mikään ei ole tyylillisesti muuttunut sitten edellisten kausien. Silti jo kirjana (1952) rivien välistä tarkoituksellisen koominen rikostarina Rouva McGinty on kuollut sisältää aavistuksen verran epätyypillistä huumoria ja mikä tärkeintä: se pahin pakonomainen tarve tehdä Christie-miljööstä teennäisen moderni hahmonvaihdoksineen loistaa poissaolollaan (vaikka käsikirjoittajana on aiemmin töppäillyt Nick Dear).
Nenä vahattujen viiksien yllä nuuskii tällä kertaa tittelin mukaisesti siivoojarouva McGintyn murhaa ja yrittää pelastaa ehkä väärin perustein tuomitun James Bentleyn hirsipuulta. Epäiltyjä on iso liuta.
Christie-tarinavaatimukset pakottavat mukaan niin turhamaisen nuoren diivankin kuin myös sen kuulun Kuka ei ole se, joka väittää olevansa -arvausleikin. Poirot on se, joka leikin voittaa, vaikka apuna on tuttu apulainen, naisen ylivertaiseen logiikkaan luottava kirjailija Ariadne Oliver (jo kolme vuotta aiemmin mukana hahmonsa kömpelyyteen kompuroinut Zoë Wanamaker).
Kaikki siis hyvin brittienmaalla. Poirot ei petä, muttei loistakaan. Kyseessä on juuri sitä tasaisen harmaata harmaiden aivosolujen treenausta harmaaseen sunnuntai-iltaan.
