Onpa tämä vähän arvostusta osaksensa saanut, mutta minuun tämä kuitenkin iski kuitenkin aika kovaa. Minähän yleensä inhoan tällaisia sukutarinoita, mutta tässä vaan oli “sitä jotain” tavanomaisuudesta huolimatta.
Intohimon tuulet kertoo tarinaa, joka sijoittuu 1900-luvun alkupuoliskolle. Nyt nähdään palanen Ensimmäistä maailmansotaa ja Amerikan historiaa. Tarina itse kertoo kuitenkin Ludlowin perheestä. Isä on tunnettu sekä arvostettu Eversti William Ludlow (Hopkins), joka sotaan kyllästymisen jälkeen perusti oman perheen. Syntyi kolme poikaa, Alfred (Quinn), Tristan (Pitt) ja Samuel (Thomas), joiden äiti lähti eräänä talvena pois, eikä enää palannut takaisin. Isä jäi poikien kanssa pitämän farmia pystyssä ja siinä heitä auttoi intiaani One Stab (Tootoosis). Pojat kasvavat nopeasti ja pian Samuel löytää itsellensä tulevan vaimon Susannahin (Ormond). Myös molemmat Samuelin veljet rakastuvat tuohon naiseen ja siitä alkaa erilaisten tapahtumien sarja, joka sisältää sekä ilon, että surun hetkiä.
Oscar-patsaskin onnistuttiin saavuttamaan parhaasta kuvauksesta, mikä on ihan ansaittua. Muukin puoli leffassa toimii. Erinomaiset näyttelijät näyttelevät hienojen maisemien keskellä ja ohjaaja Edward Zwick hoitaa homman kotiin kunnialla. Tietenkin tämäntyyliseen hommaan kuuluu mukaan pieni sentimentaalisuus sekä tietysti mieto siirappisuus. Nuo seikat eivät tällä kertaa minua häirinneet, sillä tarina oli niin hienosti kerrottu, etten voi mitenkään olla ylistämättä tätä.
Pieni ylipituus kuitenkin haittaa ja tarinaa kuljetetaan aivan liikaa kirjeiden kautta, mutta muuta pahaa sanottavaa en nyt löydä. Elokuva on välillä jopa puhdasta westerniä, mikä on todella hyvä juttu. Vaikka tämä onkin suurimmaksi osaksi vain pelkkä tavanomainen melodraama, niin jaksaa tämä silti iskeä poikkeuksellisen kovaa.
Näyttelijät ovat varmasti yksi syy tämän hyvyyteen. Brad Pitt, Aidan Quinn ja Henry Thomas vetävät kaikki roolinsa läpi kunnialla veljeskolmikkona. Pitt on maineestaan huolimatta erittäin hyvä näyttelijä ja näyttää tässäkin taitonsa, vaikka ei olekaan parhaimmillaan. Anthony Hopkins isäpappana saa aikaan myös hyvää jälkeä, enkä muistaakseni ole koskaan nähnyt Hopkinsilta huonoa roolisuoritusta. Veljesten rakkauden kohdetta Susannahia esittävä Julia Ormond on myös hyvä, mutta ei silti vedä mitään erikoisen hienoa näyttelijäsuoritusta.
Siis kaiken kaikkiaan kyseessä oli todella nautittava pläjäys. Tässä on sitä hienoa tunnelmaa mukana enemmänkin kuin pelkkä kourallinen, ja maisematkin ovat harvinaisen upeita. Ei Intohimon tuulet mikään täydellinen ole, mutta pääsee silti reilusti yli keskitason. Noin kaksi tuntia pyörähtää aika nopeasti katsellessa näitä juonitteluita ja maisemia, eli suosittelen.
