Tämä on ihan viihtellistä matskua. Hyvät näyttelijäsuoritukset ja ihan kiva joskaan ei millään tavalla yllättävä juoni. Kyllähän tässä periaatteessa on eräitä tämän hetken suosituimpia näyttelijöitä. Edward Nortonilla oli hyvät puitteet tehdä esikoisohjauksensa. Yllättävä käsisvalinta aiheeksi silti, olisin odottanut jotain hiukan rankempaa. Jenna Elfmania on mukava katsella. Hänestä minulla oli kaikkein vähiten odotuksia. Pitää varmaan joskus yrittää istahtaa sohvalle kun Dharma & Greg tulee TV:stä. Toivottavasti olen ollut edes hiukan väärässä kyseisen sarjan genrekuvitelman suhteen… saa nähdä.
Leffa itsessään on aivan onnistunut draamakomedia, joka menee hyvinkin sunnuntai iltapäivän ratoksi. Komiikasta pitävät huolen Stiller ja Elfman. Norton taas itse ei ole lainkaan koominen hahmo.
Olisihan noista aineksista (katolinen pappi, juutalainen rabbi ja business-nainen) voinut saada aikaan huomattavasti tylsemmänkin tarinan. Joitain elämää suurempia kysymyksiä käsitellään väkisinkin kun kaksi eri uskonnollisen tyylisuunnan edustajaa on päähenkilöinä. Ne eivät kuitenkaan korostu millään tavalla liikaa ja kumpikaan aate ei yritä olla se oikea.
Tässä leffassa ei ole perinteiseen tapaan sellaista pahista, joka olisi jollain tavalla päähenkilöiden tiellä lopullisen päämäärän saavuttamisessa… no joo, toisaalta uskonnot toimivat eräänlaisena maanpäällisen elämän nautintojen rajoittimena ja pahista ei niin jää kaipaamaan.
Tätä on mukava katsoa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa ja pitää välillä toisia kädestä. Tää on sellaista kivaa ja huoletonta katsottavaa… sanoisin, että melkeinpä hömppää.
