Christopher Nolan sai nimensä kuuluville Mementon omalaatuisella, juonikkaalla ja pähkäilevällä kerrontatyylillä. Tuo kyseinen kerrontatyyli teki Mementosta unohtumattoman mestariteoksen. Nolanin maine nousi vielä entisestään hänen herätettyään Batmanin henkiin elokuvalla Batman Begins. Joten kun vuonna 2006 ilmestyi Nolanin uusi elokuva The Prestige, odotukset uudesta mestariteoksesta, jopa Mementoakin suuremmasta elokuvasta, olivat valtavat…
“Are you watching closely?”
Alfred Borden (Christian Bale) ja Robert Angier (Hugh Jackman) ovat hyviä kaveruksia, sekä lupaavia taikurinalkuja. Kuitenkin yhden tempun mennessä kohtalokkain seurauksin pieleen, syntyy tulinen riita kaverusten välille. Tästä alkaakin raivoisa kilpailu. Kilpailu, jossa henkikullalla ei ole enää mitään arvoa. Kilpailu, jossa heikko häviää ja vahva voittaa. Kaverusten temput kasvavat koko ajan yhä suuremmiksi ja vaarallisemmiksi. Toisen taikatemppujen salaisuus on saatava selvitettyä keinolla millä hyvänsä. Todellisuuden taju katoaa ja voittamisen palava halu vie heidät mukaansa. Mukaan petosten kierteeseen.
Kun olin saanut The Prestigen katselun päätökseen olo ei ollut sanaton. Ei ei, se oli aivan jotain muuta. The Prestige on viimeisen päälle hiottu, käsikirjoitus vertaansa vailla, ja Christopher Nolanin ote elokuvaan ja tunnelman luomiseen on aivan uskomatonta. Niin uskomatonta, että sitä luulee jopa taikatempuksi.
The Prestige loistaa myös näyttelijöillään. Kannattaa pistää Christian Balen nimi mieleen, äijä on yksi 2000-luvun parhaimpia näyttelijöitä kovan luokan rooleissa. Myös Hugh Jackman loistaa toisessa pääroolissa, hiukan “pahempana” hahmona. Myös Batman Beginsistä tuttu Michael Caine, taikureiden tarvikemiehenä, sekä apulaisena. Caine lisää entisestään näyttelijöiden loistokuutta. Ja vielä sivuroolissa muusikkona tutuksi tullut David Bowie on vakuuttava. Harmi kyllä, vain Scarlett Johanssonin rooli jää liian yksitoikkoiseksi ja saman toistoksi. Se olikin elokuvan ainoa pettymys.
The Prestige on juuri sen edellä mainitun Christopher Nolanin kerrontatyylin takia täysi mestariteos. The Prestige on kuin suuri palapeli, jonka palaset täytetään yksi kerrallaan – yksi pieni paljastus kerrallaan -Tarina jatkuumjännittävän avoimena ja mielenkiintoisena, kunnes lopussa Nolan räjäyttää potin. Tarina oli elokuvan ajan hyvin repalaista ja ovelien takaumien täytteistä, kunnes pääsemme loppuratkaisuun. Ja se loppuratkaisu onkin aivan omaa luokkaansa. Tarinan koko kuva, pienet yksityiskohdat ja asiat mihin ei tuntunut löytyvän ratkaisua tulevat esiin lopussa niin taidokkaasti ja juonikkaasti, että tuota kyseistä loppuratkaisua voidaan pitää yhtenä elokuvahistorian onnistuneimpana. Aivan, kuin sitä voisi pitää taikuutena.
The Prestige on mestariteos jokaisella osa-alueella ja täyden viiden tähden arvoinen. Kaiken ilon saa irti luonnolisesti itse katsomalla. Ja muista katsoa tarkasti, se ei ole illuusiota, se on silkkaa taitoa.
