Tietokoneanimaatioelokuva sieltä huonoimmasta päästä.

19.10.2008 15:33

Arvioitu elokuva

Ruma ankanpoikanen ja Minä on Ranskan, Iso-Britannian, Saksan, Irlannin ja Tanskan yhteinen tietokoneanimaatio, joka pyöri suomen teattereissa varsin vähän aikaa. Eikä kyseessä mikään kovin kummoinen animaatio olekaan.

Juoni on kuin suoraan H.C. Andersenin sadusta Ruma ankanpoikanen, lukuunottamatta pieniä muutoksia. Ruttu (äänenä Jukka Rasila) on esiintymisbisnekseen erikoistunut manageri, joka päätyy tahtomattaan pienen ankanpoikasen isähahmoksi, jota kaikki halveksuvat. Ruttu päättää käyttää tilaisuuttaan hyväkseen, ja lähtee Ruman kanssa matkalle tivoliin helpon rahan toivossa. Matkan aikana Ruma kohtaa teini-iän huolet ja Rutusta kehittyy parempi isä.

Alku on lupaava, ja osin jopa liikuttavakin, kun katsoja pääsee seuraamaan Ruman syntymää ja kuinka kukaan ei välitä hänestä. Elokuva ei kuitenkaan onneksi ala paasaamaan mitään tasa-arvosta ym., koska lutuisen ja sympaattisen Ruman lapsuus loppuu lyhyeen ja hän pääsee teini-ikään. Ruman ollessa lapsi elokuvaa katseli aivan mielellään, mutta jo ennen puoltaväliä elokuva käy huolestuttavan tylsäksi Ruman muututtua teiniksi. Animointikaan ei ole mitään Disney Pixar -laatua, mutta kyllähän tämä paremman puutteessa menee. Muiden miinuspuolien joukkoon on myös otettava elokuvan lyhyys. Ja vaikka elokuva lyhyt onkin, se tuntuu yllättävän pitkältä.

Ruma ankanpoikanen ja minä on tietokoneanimaatioelokuva sieltä huonoimmasta päästä, joka hukkuu armottomasti muiden samantyyppisten elokuvien joukkoon. Katsokaa mieluummin niitä Pixarin klassikoita.

Arvosteltu: 19.10.2008

Lisää luettavaa