Vuonna 2001 ilmestyi elokuva, jonka monet menivät varmasti kohtaamaan suhteellisen pelokkain ajatuksin, koska tässä on ollut todellista haastetta tyylilajissa paperilta valko-kankaalle, mutta tämä ensimmäinen osa trilogiaa lunastaa melkeinpä kaikki mahdolliset toiveet.
Peter Jackson teki upean työn ohjaajan penkillä, luoden maailman sellaiseksi kuin me sen halusimme nähdä, ja saaden näyttelijöistä paljon irti, halliten samalla efektien käytön ja tarinan vakaan kuljetuksen pitkän keston läpi. Kameraa on käytetty tyylillä, ilman suurempia riskejä, mutta silti antaen erittäin omaperäisen kosketuksen pätkään.
Eniten elokuvassa viehättävää sen todellinen sadunomaisuus, fantasiamaailma tuntuu käsin kosketeltavalta, ja Howard Shoren mahtavien musiikkien kanssa elokuvan tiettyihin kohtauksiin on luotu upeita mahtipontisia elementtejä, itseasiassa niitä on todella paljon.
Näyttelijät ovat melkein kaikki upeita rooleissaan, melkein. Itse kuvoksun Elijah Woodin suoritusta varsinkin jatko-osissa, tässä hän vetää kyllä homman paljon paremmin läpi. Ian McKellen ja Christopher Lee, vanhemmat näyttelijät, tekevät upeimmat roolisuoritukset, heillä on selvä ote hahmostaan ja he tuovat tunteita erittäin hyvin esille ilman minkään sortin ylinäyttelemistä. Viggo Mortensen taas tekee päinvastoin kuin Elijah Wood ja on tässä vielä vähän etsimässä hahmoaan, mutta tekee silti upean roolisuorituksen. Hugo Weaving ei ikinä petä, eikä nyttenkään, lähes virheetön suoritus. Sean Bean on todella hyvä myös.
Elokuvassa on panostettu paljon hahmojen esittelyyn, ja draama- elementtejä on hyvin pinnalla, mutta mikään kohta ei silti päästä katsojaansa tylsistymään vaikka elokuvalla pituutta on paljon. Tiukka käsikirjoitus kannattelee koko elokuvan läpi. Toimintakohtaukset ovat kauniita, ja efektejä on osattu käyttää hillitysti, vaikka niitä tälläisessä elokuvassa paljon tarvitaan. Elokuva esittelee paljon kauniita maisemia, ja Morian kaivokset ovat ehkä hienoin paikka missä mikään pidempi kohtaus on ikinä tapahtunut, se onkin elokuvan paras 20 minuuttia. Pimeydessä vaanivat vaarat ja painostava tunnelma ovat hyvin pinnalla, ja Ian McKellenin Gandalf loistaa suorituksellaan. Niin ja kaunis se on se demoni pimeydestäkin, Balrog. Ja musiikki on niin upeaa. Äänimaailma on hieno, ja 5.1 on hyvinkin suositeltava tätä elokuvaa katsellessa.
Sormuksen ritarit on todella hieno eeppinen fantasia-elokuva, jonka katsoo mielellään useammankin kerran. Trilogian paras osa.
nimimerkki: mud
