Paranoia yllätti minut täysin. Kun odottaa typerää teinisäikäyttelyä ja saa vastaan todella hyvän ja viihdyttävän jännärin, jonka nuoret tähdet suorastaan loistavat, niin mitä muuta voi tehdä kuin kehua?
Kalen (Shia LaBeouf) isä kuoli auto-onnettomuudessa eikä pojalla muutenkaan mene hyvin. Asiaa ei auta kun espanjanopettaja ottaa asian puheeksi, niin kyllähän vähemmästäkin alkaa tunteet kiehumaan. Seurauksena opettajan lyömisestä on 3kk kotiarestia, poliisin asettama piippari jalkaan kiinnitettynä. Ajan kuluksi Kale alkaa seuraamaan naapureitaan, eikä aikaakaan kun Kale ystäviensä Ronnien (Aaron Yoo) ja Ashleyn (Sarah Roemer) kanssa epäilee naapurin setää Mr. Turneria (David Morse) sarjamurhaajaksi.
Paranoia yllätti todella positiivisesti. Nuoret näyttelijät suoriutuvat rooleistaan todella hyvin, ja David Morse näyttelee pelottavan uskottavasti naapurin paha-aikeista setää. Elokuva on täynnä jännityksentäytteisiä kohtauksia, ja vastapainona on tietenkin teinielokuville ominaisia rakkauskohtauksia. Ennen kaikkea elokuvassa yllätti viiltävä tunnelma, joka vie mukanaan. Elokuvaan on myös saatu verta ja ruumiita sen verran, ettei elokuvaa ainakaan voi pitää tylsänä. Paranoia pohjautuu juonen kautta selvästi Hitchcockin taidonnäytteesen Takaikkuna (1954), joka kannattaa ehdottomasti katsastaa, jos piti tästä elokuvasta.
Shia LaBeouf on todellakin yksi uusista tähtilupauksista. Paranoian lisäksi herra nähtiin vuonna 2007 Transformersissa, ja vuonna 2008 Indiana Jonesissa, joten ainaki töitä riittää. David Morse on todella hyvä Mr. Turnerina, joka on aidon pelottava ja häiritsevä hahmo. Aaron Yoo ja Sarah Roemer tekevät hyvää työtä, ja Kalen äitinä esiintyy parissa kohtauksessa Carrie-Anne Moss. Ohjauspuoli on myös kunnossa. D.J. Caruso on yksi 2000- luvun uusista nimistä, ja on tehnyt mm. Angelina Jolien tähdittämän keskinkertaisen säikäyttelypläjäyksen nimeltä Taking Lives. Shia LaBeoufin kanssa D.J. jatkaa elokuvassa Eagle Eye (2008).
Kokonaisuutena Paranoia on todella piristävä yllätys ja viihdyttävä teinijännäri, joka kestää helposti kahdesta kolmeenkin katselukertaa. Itse en jaksa toisaalta tajuta miksi alkuperäinen nimi Disturbia piti ”suomentaa” Paranoiaan. Noh, mitäs pienistä. Suosittelen elokuvaa lämpimästi, mutten kuitenkaan perheen pienimmille, sen verran shokeeraava materiaalia tämä elokuva sisältää.
