Stephen Kingin novelliin löyhästi perustunut scifi-trilleri “Ruohonleikkaaja (Lawnmower Man)” oli tekninen läpimurto efektiensä takia. Ne olivat todella säväyttäviä, mutta juoni lattaantui efektien alle. Se ei ollut juoneltakaan edes kummoinen. Vajaamielinen ruohonleikkaaja Jobe Smith joutui koekaniiniksi Tri. Angelon virtuaalitodellisuudella harjoitettavaan aivotoimintaan ja muuttui digitalisoiduksi Cyber Jobeksi, joka yritti vallata maailman. Elokuva päättyi Joben mahdolliseen kuolemaan räjähdyksessä, mutta tässä Jobe palaa uusine juonineen.
Edellisessä “ruohiksessa” Jobea esittänyt Jeff Fahey on poissa ja nyt Jobea esittää kalju Matt Frewer. Jonathan Walker (Kevin Conway)pelastaa Joben, mutta voi. Jobelta amputoidaan jalat. Hän on raajarikko oikeassa maailmassa, mutta virtuaalitodellisuudessa hän on kaikkivoipa, suorastaan jumala. Walker aikoo käyttää Jobea hyödykseen vallatakseen maailman pankkiverkostot, mutta Jobella on omia suurempia suunnitelmia. Hän huijaa erakoksi jäänyttä Ben Tracea (Patrick Bergin) ja saa tarvittavat ainekset erään sirun kokoamiseen, jota hän tarvitsee kytkeytyäkseen verkkoon ikiajoiksi ja muuttaa ihmiset eräänlaisiksi virtuaalihahmoiksi. Nyt Tracen on estettävä tämä ja avukseen hän saa teinikakaralauman, jota johtaa Peter Parkette (Austin O’Brien)ja Ex-tyttöystävänsä (Ely Pouget) ja näin alkaa seikkailu…tai pikemminkin kohellus.
Edellisen leffan tähdet Fahey ja Pierce Brosnan ovat poissa. Ainoa edellisen leffan hahmo, joka on jäänyt mukaan on O’Brienin tulkitsema Peter. Kaikki roolisuoritukset ovat enemmän tai vähemmän pönökköjä. Matt Frewer on kuin tekisi komediaroolia, Austin O’Brien on ärsyttävä kuten kaikki muutkin teinit ja yleensä hyvä Patrick Bergin näyttää naurettavalta näiden naperojen keskellä. Myös Ely Pouget on aika valju. Edellisen “ruohiksen” tavoin odotin tältä hienoja erikoistehosteita edes. Tämä leffa on joko kärsinyt valtavasta budjettileikkauksesta tai jostain, sillä erikoistehosteet ovat kuin 80-luvun alusta. Tässä ei ole samanlaisia virtuaaligrafiikkoja kuten ekassa vaan tässä virtuaalisen-ja arkitoden raja on katoamassa. Ensimmäisen osan lopussa näimme Angelon ja Joben välillä taistelun keskusyksikössä, tässä näemme todella matelevan ja tylsän miekkataistelun. “Ruohonleikkaajamiehen paluu” on todella tylsä leffa surkeilla tehosteilla, surkealla juonella ja vielä huonommilla näyttelijäsuorituksilla. Tämä on ehdottomasti kaikkien aikojen surkein elokuva mitä olen nähnyt. Edes “Manaaja 2” ei ollut näin huono. En suosittele kenellekään. Ensimmäisen “Ruohonleikkaajan” kesti katsoa, tätä ei.
nimimerkki: Gargo
