Todellinen mestarielokuva. Tarantino tekee tyylinsä selväksi jo alkuminuuteilla, eikä fiilis laske maahan hetkeksikään.

28.12.2004 02:15

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Reservoir Dogs
Valmistusvuosi:1992
Pituus:97 min

Quentin Tarantinon ensimmäiseksi elokuvaksi laskettava Reservoir dogs on pienestä budjetistaan huolimatta ehkäpä ohjaajaneron paras elokuva.

Muutama rikollinen palkataan hoitamaan yksinkertainen ryöstökeikka, jossa ei pitäisi tulla ongelmia suuntaan tai toiseen. Poliisien väijytys, yhden rikollisen sekoaminen ja muutamat muut seikat lennättävät keikan kuitenkin täysin perseelleen. Kohtaamispaikaksi sovittuun varastoon saapuu rikollisia yksitellen mukanaan enemmän tai vähemmän huonoja uutisia. Yksi asia on kuitenkin varma: keikassa oli mukana myyrä.

Juoni ei ole kovinkaan omaperäinen, tai edes kovin kiinnostava, mutta Tarantinon otteessa on jotain maagista, joka ei päästä katsojaa pitkästyttämään missään vaiheessa. Heti alussa näytetään jo mistä on kysymys, kun 6 rikollista jauhavat paskaa minkä kerkeävät. Tarantinon esittämällä Mr Brownilla on varsin omaperäinen teoria Madonna Like a Virgin -biisin sanoituksista ja Mr Pink tilittää miksei jätä tippiä. Nerokasta. Tämän jälkeen päästään kuuntelemaan Tarantinomaisia musiikkivalintoja, ja sitten nähdäänkin verta ja paljon. Elokuvan alkumetreillä tulee jo siis selväksi mitä on tiedossa. Mahtavaa dialogia, hyvää musiikkia ja verta. Näistä aineksista Tarantino saa pienen budjetin painaessa päälle leivottua täydellisen elokuvan.

Kunnon dialogi ei tietenkään olisi mitään ilman näyttelijöitä, joiden suuhun rivoudet ja kirosanat sopivat. Tältä osin ollaankin onnistuttu hyvin. Jonkinlaiseksi päähahmoksi nouseva Mr White on varsin uskottava ja hyvin kirjoitettu hahmo. Harvey Keitel vetäisee roolin upeasti läpi ja sopii rooliinsa täydellisesti. Tim Roth on myös Herra Oranssin (verisissä) housuissa hyvä. Suurin osa Orangen ajasta kuluu lattialla makaamiseen ja tuskan huutamiseen, mutta se ei pääse Rothin suoritusta huonontamaan, päinvastoin. Michael Madsen loistaa psykoottisen Mr Blonden housuissa. Madsenista paistaa aito hulluus ja psykoottisuus. Näyttelijän pelkät ilmeet ja eleetkin kertovat jo minkälaisesta kaverista on kysymys ja kun mukaan lisätään vielä Madsenin käheä ääni laukomassa upeaa dialogia on todellinen Norman Bates junior kasassa. Aina yhtä mainio Steve Buscemi loistaa roolissaan Mr Pinkinä. Buscemin suuhun Tarantinonmainen dialogi sopii äärimmäisen hyvin ja Buscemin roolisuoritus edustaa elokuvan kirkkainta kärkipäätä, vaikka elokuvaan ei ole yhtään huonoa näyttelijäsuoritusta eksynytkään. Näiden neljän henkilön joukkoon kuuluvat vielä Mr Brown (Tarantino) ja hiljainen Mr Blue (Edward Bunker). Molempien herrojen osuus jää melko olemattomaksi. Chris Penn Nice Guy Eddie’nä ja Lawrence Tierney Joe Cabottina kruunavat vielä kokonaisuuden. Molemmat hyviä näyttelijöitä todella hyvissä rooleissa.

Reservoir Dogs on todellinen mestarielokuva. Tarantino tekee tyylinsä selväksi jo alkuminuuteilla, eikä fiilis laske maahan hetkeksikään. Hyvät näyttelijät hyvissä rooleissa laukovat hyvää dialogia hyvän musiikin soidessa taustalla. Täydellistä.

nimimerkki: Siperia Jones

Arvosteltu: 28.12.2004

Lisää luettavaa