Wes Craven tuli kymmenen vuoden jälkeen ohjaamaan omalle Painajainen Elm Streetillä-menestykselleen kuudennen jatko-osan. Tässä osassa tarina kertoo näyttelijöiden ja Elm Street-tekijöiden oikeasta elämästä, Heather Langenkamp esittää Heather Langenkampia, John Saxon näyttelee John Saxonia, Wes Craven tulkitsee itseään, sekä Robert Englund on oma itsensä – ja Freddy Krueger.
Heather Langenkampilla on kaikki asiat hienosti, on rakastava poika sekä aviomies. Hän on tunnettu kymmenen vuoden takaisesta Painajainen Elm Streetillä -elokuvasta, johon on tehty viisi jatko-osaa (siis elokuvan mukaan) ja ohjaaja/käsikirjoittaja Wes Craven pyytää häntä viimeiseen päätösosaan. Sitten alkaa tapahtua outoja, aviomies kuolee, poika alkaa sekoilla, ihmeellisiä puhelinsoittoja alkaa saapua. Heather ja hänen poikansa Dylan luulevat unimurhaaja Freddy Kruegerin saapuneen valkokankaalta oikeaan elämään. Toden totta Freddy on tullut oikeaan maailmaan, eikä tällä kertaa hereillä pysyminenkään pelasta.
Wes Craven on käsikirjoittanut ja ohjannut ensimmäisen ja viimeisen Elm Street –elokuvan. Heather Langenkamp tekee elokuvan parhaimman roolin itsenänsä, eikä tällä kertaa ärsytä yhtään. Robert Englund ei ole enää tässä osassa diktaattoriroolissa kuten kuudessa aikaisemmassa, mutta on silti ihan kohtalainen, sekä itsenään että Freddynä. Faneille tämä on pakko ostos. Tämän piti olla Elm Street-elokuvien päätösosa (no joo, pitihän sen kuutososankin), mutta elokuvalle luotiin vielä massamurhaajien mättö Freddy vs. Jason ja Hollykylässä liikkuu huhu kahdeksannesta osasta.
Loppuun haluan vielä sanoa oman Elm Street-leffojen lempijärjestyksen: 1,7,2,6,4,5 ja 3, jotka löytyvät kaikki Elm Street-boxista, joka on Freddyn faneille pakkohankinta.
nimimerkki: FilmSanteri
