Paul, Barbara, Howard ja Vicki ovat purjehtimassa Espanjassa, kaikki menee hyvin, kunnes raivoisa myrsky nousee ja vene ajaa karille. Howardin vaimo Vicki loukkaantuu ja Paul lähtee Barbaran kanssa hakemaan apua rannalla olevasta kylästä. Päästyään sinne huomaavat sen olevan tyhjä, kunnes yksi mies saapuu ja lupautuu auttamaan haaksirikkoutuneita. Sitten kun Paul ja Barbara ajetaan erikseen alkaa tapahtumaan. Väki alkaa heräämään. He eivät ole mikään tavallista kalastajakyläläisiä vaan Dagonin palvojia. Dagon on jonkinlainen meren Jumala, jolle uhrataan ihmisuhreja: miehet nyljetään ja naiset pakotetaan kantamaan Dagonin lapsia.
Re-Animatorin ohjaaja Stuart Gordon ei ole vieläkään pystynyt tekemään yhtä hyvää elokuvaa kuin hänen ensimmäisen elokuvansa, Re-Animator. Kuitenkaan Dagon ei ole pettymys. Löytyyhän elokuvasta pari karmaisevaa kohtaa ja perverssin maku nousee pintaan. Kauhuelokuvana Dagon toimii hyvin ja pelästyttää tai ainakin karmaisee mutta Gordonin olisi saanut tuoda enemmän tunnelmaa elokuvaan.
Näyttelijät suoriutuu kohtalaisesti samoin kuin ohjaus. Mutta jotkut mutanttikyläläiset vaan naurattaa ja sehän pilaa kauhun tunnelmaa.
Lyhyesti sanottuna Dagon tarjoaa pelottavaa kauhukokemusta muttei Re-Animatorin tasolle yllä. Harmi vaan. Elokuvaa voi suositella kauhun ystäville mutta ei missään niille, jotka pelkäävät veren näkemistä ja eivätkä muutenkaan välitä kauhusta.
Kauhuelokuvana Dagon sijoittuu keskimaastoon. Parempiakin on nähty, mutta kyllä tämänkin katsoo kerran tai kaksi ihan tiettyjen kohtauksien takia.
