Historiallinen sotakuvaus Ranskan pyhimyksestä 1400-luvulta. Ohjaajana Luc Besson ja päästara hänen nykyinen ex-vaimonsa Milla Jovovich. Ensimmäinen puolikas visuaalista tykitystä, toinen pohdiskelua, psykologiaa ja Dustin Hoffmania. Hmm.
Leffa kertoo lapsuudesta lähtien näyttävästi kuinka elämän päähänpotkima Jeanne D’arc toteuttaa Jumalalta saamaansa käskyä: hän on Ranskan ainoa toivo sodassa, Orleansin neitsyt.
Historiasta on hyvä ammentaa aiheita leffaksi, vetäähän tositarina mielenkiintoa aina enemmän kuin fiktio. Valituksia on tosin tullut paljon päähenkilöstä itsestään – Jeanne ei kaikkien tahojen mukaan välttämättä kirkunut koko elämäänsä hullunkiilto silmissään, tai ollut missään vaiheessa epävarma tehtävästään. Noh, taiteilijan vapautta kai sitten. Pääpiirteittäin juoni ei kuitenkaan liiaksi oikeasta poikkea, ja koululaisille leffa toiminee historianesseen tekemiseen oikotienä vallan mainiosti.
Jeannen lapsuusvuodet ovat nätisti kuvattuja ja ilmestykset näyttäviä. Bessonin kerrontatyyli luo ahdistavan tunnelman, mutta upeasti. Taistelukohtausten astuessa kehiin leffan visuaalinen kliimaksi saa katsojan puristamaan nojatuolinsa käsinojia. Yllättäen henkeäsalpaavan voiton jälkeen elokuva muuttaakin tyyliään. Dustin Hoffmanin esittämä kuva Jeannen mielestä astuu kuviin, ja on aika analysoida uskontoa ja esille tulleita moraalisia kysymyksiä. Nämä kaksi genreä toimisivat paremmin erikseen: nyt ei voida puhua spektaakkelista tai draamasta, vaan niiden epämääräisestä sekoituksesta. Pohdiskeluineen päivineen leffa tuntuu turhan pitkältä, tiivistys olisi ollut paikallaan.
Kun Jovovich ottaa Jeanne D’arcin tittelin, paljastuu leffan heikoin lenkki. Roolihahmo pälyilee ympärilleen karjuen niin paranoidisesti, että moni rinnastanee uskonnon skitsofreniaan. Epävarman naisen tarina toimii hetken aikaa, mutta lähes kolmituntinen elokuva ei sitä kestä. Hoffman, Dunaway ja Malkovich tekevät kuitenkin hienoja suorituksia, joten kasti on muuten kunnossa.
Jeanne D’arc on teknisesti ottaen näyttävä leffa, mutta turhan pitkä ahdistavaan tunnelmaansa nähden. Pitäisi varmaan katsoa puolikas kerrallaan mielialan ollessa oikea.
