Quentin Tarantino tunnetusti imee vaikutteita useista elokuvista. City on Firestä hän on ottanut Reservoir Dogs -leffaansa vähän enemmän kuin yleensä. Hemmoa on myös usein parjattu siitä, että hän on lähes kaavamaisesti matkinut erästä elokuvan kohtaa. City on Fire -leffalle tuo on oikeastaan vain hyvää mainosta, sillä ainakaan itse tuskin olisin kiinnostunut leffasta niin kovinkaan paljon, jollei sen olisi sanottu toimineen esikuvana Reservoir Dogsille. Ja pakkohan se oli nähdä, miten suurissa määrin juttuja on pöllitty.
Ko Chow (Yun Fat) on rikollisten maailmaan soluttautuva poliisi, jonka ihmissuhteet saavat väistyä työn tieltä. Tehtäväkseen hän saa hankkiutua mukaan jengiin, joka aikoo ryöstää jalokiviliikkeen. Pienten ongelmien kautta tämäkin onnistuu, mutta aina hänellä on joku pielessä. Milloin tarvitsee selitellä tyttöystävälle, milloin poliiseille ja milloin ganstereille.
City on Fire on selvästi normaali parempi rikoselokuva, koska toiminnan lisäksi keskitytään ihan oikeastikin muihin juttuihin. Lam luo toimintaa, jännitystä ja kadun tunnelmaa siinä määrin, että näiden yhdistelmä on katu-uskottava gansteritarina. Juonen teema on perinteinen uskollisuus vai kunnia? ja kahden ison pomon välinen kiivas välienselvittely. Ja jottei tunnelma menisi liian synkäksi, päräyttää rento saksofoni muutamat lirautukset kohtauksien välissä. Musiikinkäyttö tapahtuu harkitusti ja onnistuneesti, ja vaikka Lam käyttää ihan perinteiseksi muodostunutta kaavaa, niin sen viehätysvoima on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Se on katsokaas persoonallista ohjaustyötä semmoinen.
nimimerkki: Viisas
