Oikeudenkäynti on mielenkiintoinen lähtökohta elokuvalle. Mukana on väistämättä henkilödraamaa ja sen päätös tulee koskettamaan laajempia ihmisryhmiä. Natsirikollisten oikeudenkäynti Nürnbergissä on siten suorastaan erinomainen lähtökohta elokuvalle. Se on verisen sodan lopullisesti lopettanut kamppailu oikeussalin tomussa minkä päätöksen oikeudenmukaisuudesta voi loputtomiin kiistellä, mutta sen merkitystä ei voi kiistää.
Hermann Göring (Brian Cox) antautuu sodan loppuessa ja lyhyen ajan kuluttua hänet siirretään muiden syytettyjen kanssa eversti Andrusin (Michael Ironside) ankaraan, tarkkaan valvontaan oikeudenkäynnin ajaksi. Toisen näkökulman oikeudenkäyntiin tarjoaa amerikkalainen pääsyyttäjä Robert H. Jackson (Alec Baldwin) toiselta puolelta syytettyjen penkkiä. Oikeudenkäynnin puheenjohtaja on brittiläinen Sir Geoffrey Lawrence (David Francis). Pitkä draama aaltoilee suunnasta toiseen ja draaman keskipisteenä on juurikin Göringin ja Jacksonin välinen köydenveto. Dramaattisena sivujuonena on Albert Speerin (Herbert Knaup) analyysi entisen valtojärjestelmän olemuksesta ja psykologi Gilbert (Matt Craven) toimii tarkkailijana.
Yves Simoneaun ohjaus on pääasiassa näkymätöntä, sillä käsikirjoitus toimii ilman taiteellista kieputtelua. Miljöö on asianmukaisen tomuinen ja vankiselli on ankea ympäristö. Kerronnan sujuvuuden vuoksi tiettyjä faktoja on luonnollisesti oikaistu, mutta ne eivät haittaa.
Voimakas lähtökohta tarinalle on juurikin Brian Coxin mestarillinen suoritus Göringinä. Suoritus jo ensimmäisestä kohtauksesta asti tuo ilmi sen että kyseessä on miellyttävä ja sovinnollinen seuramies mikä ymmärtää myös protokollan merkityksen. Näiden hyvien piirteiden lisäksi hän tuo esille myös sen tosiasian että kyseessä on hirvittäviin rikoksiin syyllistynyt roisto joka täysin kiistää vastuunsa hirvittävistä rikoksista. Brian Cox jyrää elokuvan alleen silkalla karismalla ja Alec Baldwinin on tyydyttävä pelkääjän paikkaan. Muu, kyvykäs näyttelijäkaarti jää päärooleissa jyräävän kaksikon alle. tekee voimakkaan tukisuorituksen tarkkailevana kapteeni Gilbertinä. Craven Todistajanpenkillä puhuva Colm Feore komandantti Hössin roolissa kuitenkin antaa kaikista hyytävimmät kohtaukset kokonaisuuteen.
Vahva, toimiva draama suuresta oikeudenkäynnistä, joskin sen vahvuus on juurikin Brian Coxin loistavan suorituksen vuoksi.
