Satusetä Spielberg teki elämänmakuisen draamakomedian lentokentälle jumiin jääneestä miehestä. Tom Hanks vetää hienon roolisuorituksen kuviteellisesta itäeurooppalaisesta pikkuvaltiosta kotoisin olevana Viktor Navorskina, joka jää jumiin New Yorkin JFK:n lentokentälle, sillä hänen valtiossaan on tapahtunut vallankaappaus, joten hänen maataan ei ole olemassa. Sinne ei voi siis palata, mutta hän ei voi päästä Yhdysvaltoihin vapauteenkaan. Siispä hän joutuu oleskelemaan lentokentällä. Alkuun on tietenkin vaikeuksia, mutta lopulta ne päihitetään ja Viktor saa uusia ystäviä sekä vihamiehen lentokentän turvapääliköstä.
Terminaali alkaa tragikoomisena pienen ihmisen selviytymistarinana, mutta muuttuu pian siedettäväksi hömpäksi. Spielberg saa laadukkaan näköistä jälkeä aikaiseksi, mutta sisältö ei ole mitään erikoista. Aika tuttuja latuja Teppo-setä tällä kertaa hiihtelee. Loppupuoliskolla leffa puuroutuu, kun elokuva keskittyy kuvaamaan Viktorin ja söpön lentoemännän (Zeta-Jones) romanttista tarinaa. Spielberg lopettaa yleensä elokuvansa aina siirappisesti, eikä hän voi satusetätyyliään unohtaa tämänkään elokuvan ajaksi. Lopun sokerillisuus pudottaa pisteitä aika roimasti.
Tom Hanks toimii elokuvan pelastajana. Yleensä en pidä Hanksista, vaikka hyvä näyttelijä onkin, mutta nyt hän tekee loistavaa työtä. Jo Hanksin sympaattisen ja energisen roolisuorituksen takia elokuvan voi katsoa. Sivuosistakin löytyy hyviä osaajia, mutta Hanks jättää ne varjoonsa.
Elokuva repii huumoria mm. kulttuurieroista ja lentokentällä asumisen vaikeudesta. Mitään uutta mullistavaa Terminaali ei siis tarjoa. Kerran katsoo ja samalla viihtyy, mutta parin päivän päästä ei tästä paljon muista.
