Törppötauti kulkee kiskoilla.

27.2.2018 23:01

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:부산행
Valmistusvuosi:2016
Pituus:118 min

Heti alkuun Allekirjoittaneen on myönnettävä että korealainen (Etelä-Korea siis) elokuva on jotenkin himmeä kohta tietämyksessä, mutta aasialaishorroria on tiirailtu ja zombileffoja myös. Lähtökohtana ylityöllistynyt toimistorotta Seok-woo (Yoo Gong) lähtee junamatkalle tyttärensä, Soo-anin (Su-an Kim) kanssa ja määränpää on Busan. Sattumoisin samaan aikaan ilmoille pääsee epidemia joka erittäin nopeasti muuttaa sairastuneet törpöiksi ja taudinaiheuttaja pääsee myös tapahtumapaikkana toimivaan KTX-junaan. Matka muodostuu vaaralliseksi ja koettelevaksi.

Sang-ho Yeon ohjaa ja käsikirjoittaa suljettuun tilaan pelottavan tilanteen takia joutuneita ihmisiä ja siinä samalla isoa laumaa statisteja jotka kouristelevat rankassa meikissä ja ovat aika törppöjä. Hahmot ovat luonnollisesti sekalainen seurakunta pelästyneitä matkustajia, sillä Yon-suk (Eui-sung Kim) huomaa monia asioita ja Sang-hwa (Dong-seok Ma) ei ehkä ole mikään sivistyneisyyden suursaavutus, mutta osaa ajatella jaloillaan erittäin hyvin ja pysyy rohkeana. Draaman välissä on toiminnallisempia hetkiä, jännitystä ja ihmisyyden olemus puristuu pikamankelin lävitse.

Yoo Gong on perheestään erilleen ajautuva toimistorotta, mutta tämän isällinen vaisto on uskomattoman voimakas ja Su-an Kim tämän tyttärenä on erinomaisen vakuuttava indikaattori tilanteen vaikeudelle. Dong-seok Ma on fyysisesti vankka ja tarjoaa hyvin hienoista koomisuutta vastapainoksi, mutta tiukassa paikassa tämä on ehdottoman luotettava ja vakaa. Eui-sung Kim on ihmisyyden itsekkään selviytymishalun ruumiillistuma ja tämän teot tekevät hahmon äärimmäisen halveksittavaksi niljaksi. Moninaisten hahmojen joukossa on myös resuinen koditon (Gwi-hwa Choi) ja silmänruokaa tarjoava cheerleader Jin-hee (Ahn So-hee) joka ei myöskään ole typerä. Kokonaisuutena roolitus toimii hyvin vaikka hahmot eivät ole omalaatuisuuden riemuvoittoja ja selviytymisastetta ei ole helppo arvata.

Juna antaa suljetun miljöön, törpöt muodostavat todellisen, johdonmukaisesti kuvatun uhan ja rytmitystä ei voi moittia. Kertoo alagenrensä toimivan myös Kaukoidässä, mutta ei yhtään sen enempää elokuvataiteen kaanoniin.

Arvosteltu: 27.02.2018

Lisää luettavaa