Vuonna 2005 Yhdysvaltain armeija aloitti Operation Red Wings – nimellä tunnetun tehtävän. Operaation tavoitteena oli vakauttaa Konarin maakunnan tilanne estämällä ACM:n (Anti-Coalition Militia) toiminta alueella. Alueella ACM:n toimintaa johti Ahmad Shah, joka joukkojensa kanssa oli tehtävän yhtenä pääkohteena. Operation Red Wings alkoi kesäkuussa 2005, jolloin Michael P. Murphyn johtama neljän hengen Navy SEAL-joukkue laskeutui Konarin maakunnan metsikköön tavoitteenaan tiedustella ja löytää Ahmad Shah. Operation Red Wings kuitenkin epäonnistui ja yhteensä 19 Yhdysvaltain sotilasta sai surmansa. Kuolleiden joukossa oli myös kolme Navy SEAL-joukkueen jäsenestä, sillä vain Marcus Luttrell jäi henkiin, muiden menehtyessä taistelussa Taliban taistelijoita vastaan. Vuonna 2007 Marcuss Luttrell julkaisi kirjan Lone Survivor: The Eyewitness Account of Operation Redwing and the Lost Heroes of Seal Team 10, joka kertoo hänen ja kolmen muun Navy SEALS sotilaan taistelusta Operation Red Wingsin aikana. Luttrellin tarina päätyi myös elokuvaksi ja Mark Walhbergin tähdittämä elokuva kantaa nimeä Lone Survivor
Lone Survivor alkaa oikeiden Navy SEALS- kokelaiden koulutusvideoilla. Katsojalle tehdään heti selväksi, että Navy SEALSiin ei pääse kuin kovimmat ja kestävimmät sotilaat. Ja tämä ei ole pelkästään kehumista, sillä koulutusmateriaalissa näytetään melko häiritsevääkin materiaalia. Oikea koulutusmateriaali antaa elokuvalle heti huomattavasti luotettavamman ja vakavamman ilmeen ja katsojakin tajuaa, että Navy Seals sotilaat ovat melko kovia kavereita.
Lone Survivor paljastaa käytännössä kaiken heti alussa, sillä jo pelkkä nimikin kertoo melko lailla kaiken tarpeellisen. Mutta tämä ei toisaalta haittaa mitään, sillä elokuvan ei ole tarkoitustaan olla trilleri, jossa totuus paljastuu vasta lopussa, vaan elokuvan ideana on kertoa Marcus Luttrellin selviytymisestä ja kolmen muun Navy SEALS sotilaan kohtaloista. Elokuvan juonikin on jo melko selkeä heti, joten Lone Survivor luottaa muihin apuihin ja onnistuu siinä loistokkaasti. Lähtökohtaisesti voitaisiin sanoa, että elokuvalla ei ole kovin hyvät mahdollisuudet, jos katsoja tietää juonen ja päähenkilön tarinan jo elokuvan alkuvaiheista lähtien. Mutta koska Lone Survivor perustuu tositapahtumiin, on katsoja liimautuneena penkkiin heti alkuvaiheista lähtien.
Elokuvan juoni seuraa Navy SEALS- joukkueen etenemistä Afganistanin metsikössä. Joukkueen johtajana toimi Michael Murphy, jota elokuvassa näyttelee Taylor Kitsch. Michael Murphy oli todellinen amerikkalainen sankari, jolle myönnettiin postuumisti Yhdysvaltain armeijan korkein kunniamerkki, Medal of Honor. Ja aiheesta, sillä Murphy uhrasi itsensä taistelussa soittaessaan apua tovereilleen. Kyynisimmät katsojat varmasti leimaavat tämänkin kohtauksen elokuvassa tähtilippupropagandaksi, sillä niin usein tällainen tapahtuma on nähty elokuvissa, mutta on suorastaan käsittämätöntä, että tämä tapahtui kuitenkin oikeasti. Muut joukkueen jäsenet olivat Danny Dietz (Emile Hirsch), Matthew Axelson (Ben Foster) ja Mark Wahlbergin näyttelemä Marcus Luttrell.
Lone Survivor on loistava elokuva. Siinä käytetään todella paljon armeijatermistöä ja sen äänitehosteet ovat saaneet loistavia arvosteluja. Tämä ei ole sinänsä ihme, sillä elokuvan tekemisessä oli mukana paljon oikeita sotilaita, ja myös Marcus Luttrell, joka nähdään pienessä roolissa myös itse elokuvassa. Elokuvan aseiden äänitehosteet ovat ilmiömäisen hyviä. Aseiden äänet ovat aidontuntuisia ja eri aseiden äänet kuulostavat aidosti oikeilta. Mutta vaikka elokuva onkin sotilaista kertoa, on huikeaa, kuinka joukkueen jäsenten keskustelut ovat niin arkipäiväisiä ja tavanomaisia, vaikka he ovat suorittamassa vaarallista tehtävää. Elokuva onnistuu kuvaamaan todella hienosti jäsenten väliset siteet ja veljeyden tavalla, joka koskettaa kovempaakin kaveria.
Lone Survivor on karu, koskettava ja jopa häiritsevä elokuva. Jopa niin häiritsevä, että katsojakin lähes tuntee kipua seuratessaan Navy SEALS- joukkueen selviytymiskamppailua. Kuolemakaan ei ole kaunista ja elokuvan häiritsevin kohtaus saa katsojankin lähes kärsimään tuolissaan – vakavasti loukkaantuneen sotilaan keuhkojen rohina ja vingunta tuodaan esille niin kuuluvasti, että heikkohermoisempi katsoja saattaa voida pahoin.
Lone Survivor on toisaalta hyvä elokuva myös sen vuoksi, että se nostaa esiin todella tärkeän ja varmasti monelle myös vaikean asian. Kaikki afganistanilaiset eivät olekaan terroristeja! Elokuva käsittelee myös muutamia vakavia moraalisia kysymyksiä, mutta ei sorru kuitenkaan paasaamaan näistä kysymyksistä. Lone Survivorin vahvuus on sen näyttelijäsuoritukset. Mark Wahlberg tekee yhden uransa parhaista suorituksista ja Hirsch ja Kitsch tekevät hekin todella vakuuttavat suoritukset. Ben Foster on suorastaan ilmiömäinen suorituksessaan ja vakuuttaa kriittisimmätkin katsojat. Elokuvan tarina ja se fakta, että elokuva perustuu tositapahtumiin antaa tietenkin helpotusta, sillä katsoja on niin mukana tarinassa ja selviytymiskamppailussa, että näyttelijöiden suorituksiin kiinnittää ehkä vähemmän huomiota kuin normaalissa elokuvassa.
Lone Survivor on loppujen lopuksi yksi parhaista sotaa käsittelevistä elokuvista. Elokuvan loputtua katsoja miettii, että voiko kaikki elokuvassa tapahtunut olla edes totta. Katsoja suuntaakin melko nopeasti Googleen ja etsii sivustoja, joissa vertaillaan elokuvaa ja kirjaa. Toki muutoksia on tehty jonkin verran, mutta lähinnä elokuvan kannalta muutokset olivat hyviä. Toisaalta elokuvan huikeimmat kohtaukset osoittautuvatkin todella tapahtuneiksi ja katsoja on tämän jälkeen yhä vakuuttuneempi elokuvasta ja siitä, että Navy SEALS – sotilaat todella ovat niin kovia kuin on annettu ymmärtää. Marcus Luttrell jopa palasi tositoimiin vuonna 2006 Irakissa, mutta loukkaantui taistelussa ja joutui jäämään eläkkeelle.
Lone Survivor loppuu kuviin oikeista operaatioon osallistuneista sotilaista. Hieno elokuva saa todella hienon lopetuksen, joka kruunaa elokuvan. Lopun kuvat vetävät kovemmankin kaverin todella hiljaiseksi ja kunnioitus täyttää katsojan – Lone Survivor on huikea elokuva veljeydestä, taistelusta, sankaruudesta ja selviytymisestä. Lone Survivor pyrkii kuvaamaan Luttrellin selviytymiskamppailua, mutta katsojan on mahdoton todella ymmärtää, mitä kaikkea mies joutui kokemaan. Puhumattakaan henkisistä arvista. Lone Survivor on ehdottomasti loistava elokuva, joka jokaisen tulisi katsoa.
