Tromaville koki annoksen [movie]Sairasta menoa[/movie] ja koulu räjähti ilmaan. Onneksi Tromaville Institute of Technology (heh heh) mikä on juurikin maailman myrkkyjätteisimmän kaupungin ydinvoimalassa. Kampuksen reportteri Roger Smith (Brick Bronsky) penkoo juttuja ja professori Holt (Lisa Gaye) on kehittänyt subhumanoidin. Dekaani Okra (Scott Resnick) on asiasta innoissaan ja tunteettomien subhumanoidien ongelma on vain niiden taipumuksessa sulaa vihertäväksi limamössöksi. Luonnollisesti leffan ainoa tervejärkinen persoona ihastuu kauniiseen subhumanoidi-Victoriaan (Leesa Rowland), joten siltäkin osin juoni on kasassa.
Vaikka Lloyd Kaufman ja hänen henkilöimänsä Troma ovat suurella innolla astuneet hyvän ja huonon maun ulkopuolelle niin niissäkin on hyvin hienoisia laatueroja. Lloyd Kaufman on delegoinut ohjaustyön Eric Louzilille, mutta istuu luonnollisesti yhden käsikirjoittajan ja tuottajan penkillä, joten Troma-mauttomuusleima on aiheesta mukana. Juoni on luonnollisesti päätön tekosyy kaataa näkyviin iso annos rikastettua tromiittia ja vielä jättiläiskokoinen orava. Tromiitti on makuseos mikä koostuu pääasiassa retkuista, sutturoista, läträyksestä ja asianmukaisen karusta toteutuksesta.
Brick Bronsky on leffan ainoa tervejärkinen persoona ja hänen vastapainonaan on iso lauma Troman vakiorumaa ja liioittelevaa kahjogalleriaa. Lisa gaye on kahkon letin omaava hullu tieteilijä ja Scott Resnick puhuu maailman miehekkäimmällä nuotilla. Muita rooleja ei voi mainita laadun suhteen, mutta puvustus ja tarpeisto on asianmukaisen rujoa. Lisäksi se jättiläisorava on suorastaan loistavan rujo ilmestys.
Troma on laatukriteeri mikä paiskaa leffan suoraan sanoen hyvän ja huonon tuolle puolelle. Objektiivisesti sanoen toteutus tökkii, näyttelijät ovat yli- ja alinäyttelyn mestareita ja tarinassakin on tyhjäkäyntiä ja naurettavuuksia, mutta Troma antaa kokonaisuuteen energiaa. Tyhjäkäynti nakertaa pistesaldoa, mutta missään nimessä Tromaville ei menetä statustaan maailman myrkkyjätteisimpänä kaupunkina.
