Tunaroiva poliisikatras on päätynyt Miamin aurinkoon – muuta uutta ei olekaan luvassa.

27.6.2006 02:39

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Police Academy 5: Assignment: Miami Beach
Valmistusvuosi:1988
Pituus:86 min

Ryöstöviljelyksihän sitä voisi kutsua, kun Poliisiopisto-huumorileffasarja eteni viidenteen osaansa vain reilut neljä vuotta ykkösosansa jälkeen. Tohelot poliisikokelaat oli jo kypsytetty poliiseiksi, pistetty jatkokoulutukseen ja jopa kansalaispartiota johtamaan. Tällä kertaa koko lössi suuntaa matkansa kohti Miamin biitsejä poliisikonferenssiin ja keskelle kadonnutta timanttisaalista.

Ryöstöviljelyä on myös se, että Poliisiopistot uusitaan niin tihein väliajoin. Ok, liukuihan allekirjoittanutkin töllön ääreen, mutta päällimmäinen syy Poliisiopisto vitosen katselemiseen ei ole ollut, eikä ollut nytkään, mikään täydellinen komedianautinto. Pikemminkin leffasarjan heikoimpiin lenkkeihin lukeutuvan leffan katsoo ajatellen, että onko se tosiaan sittenkin noin huono ja valehtelevatko 80-luvun lopun kauheuden kokeneet aivoni näin pahasti (huom. myös toisen kanavan 0-0-futisnyhjääminen voi vaikuttaa asiaan, mutta sehän ei nyt liity leffaan mitenkään!).

Poliisiopisto 5 – tehtävä Miami Beach ei pelkästään vaikuta valjulta saman vitsin toistamiselta, vaan lisäksi Visit to aina-niin-aurinkoinen-ja-ihana Miami –mainoshenkisyys puskee päälle kuin Leslie Easterbrook miesten päiväunissa. Myös Police Academyn kuutososan “juonista” vastannut Stephen Curwick ei ole oikein keksinyt mitään muuta uutta kuin etelän auringon tuoman valoisuuden.

Tässä vaiheessa on aiheellista kysyä, että tarvitseeko Poliisiopiston kaltaisen aivoja typeryydellään pois syövän viihteen edes yrittää keksiä mitään uutta. Vai riittääkö se, että Harris ja Proctor saavat entistä enemmän paskaa niskaansa – niin vertauskuvallisesti kuin konkreettisesti, ja se, että Hooks kimittää välillä vähän kovempaa? Tai se, että Tackleberryn rakkaus aseisiin kasvaa ja Callahan esiintyy entistä tiukemmissa vaatteissa?

Itse sanoisin, että ei riitä. Kaksituhatluvun katselijalle kasariasennetta puhkuva hömppä ei ole millään muotoa toimiva paketti, ja kun vielä sarjan tunnusmerkiksi kasvanut surkea loppurymistely vajoaa vauhdilla Floridan soihin, niin siinäpä sitä ollaan. Naurumittari mittasi kolme hörähdystä ja nekin menivät Eric Lassardin oivan hölmöyden piikkiin. Sarjalle uskollisesti superkärjistetyt viiksekkäät gangsterit eivät ansaitse mitään pojoja ja uppoavasta Poliisiopistolaivasta rotan lailla pois hypänneen Steve Guttenbergin poissaolo näkyy.

Arvosteltu: 27.06.2006

Lisää luettavaa