14-Vuotias tyttönen Hayley Stark (Page) on jutustellut chat-kanavalla 32-vuotiaan valokuvaajan Jeff Kohlverin (Wilson) kanssa, kunnes on aika tavata vastapuoli. Jeff tarjoaa Hayleylle aluksi kupit kahvia ja piirakkaa, ja pyytää häntä tulemaan kotiinsa. Hayley huomaa Jeffin seinillä ala-ikäisten tyttöjen poseerauskuvia ja suostuu lopulta itsekin kuvattavaksi.
Hard Candy on varmaankin uskaliain elokuva hetkeen aikaan. Ohjaaja David Slade vie katsojan niin lähelle pedofiilisiä tapahtumia, että pahaa tekee. Hard Candyn pointti onkin, että kumpikaan elokuvan henkilöhahmoista ei olekaan niin puhdas kuin alussa näyttää. Patrick Wilson ja Ellen Page näyttelevätkin elokuvan ajasta 90% kaksistaan yhdessä talossa ja heidän yhteistyö on varsin onnistunutta.
Hard Candyn tunnelma on piinaava ja ahdistavakin. Katsoja joutuu miettimään kumpi tarinan henkilöistä sittenkin on oikeassa, vai onko kumpikaan. Hard Candyn tarina etenee verkkaisesti, mutta loppua kohden ei heti arvaa kuinka sadistiseksi meno yltyy. Samankaltainen tunnelma on viimeksi ollut David Lynchin klassikossa Blue Velvet. Hard Candyssä mitään ei myöskään lähdetä selostamaan suoraan katsojalle, vaan mielikuvituksellekin jätetään pelottavasti töitä.
Käsikirjoitus on varsin toimiva ja inhorealismia herättävä. Kyseessä on kahden henkilön henkien taisto, mutta lopulta ei olekaan selkeää hyvis- ja pahishahmoa, vaan kummankin sisuksissa piilee salaisuuksia, jotka eivät vältämättä ole niinkään hyviä. Piinaavan ulkokuoren alta paljastuukin nerokas pienimuotoinen rankka trilleri-draama.
nimimerkki: andy
