Tuohon aikaan Dallas oli myös vakavasti otettava draamasarja, joten turhalta ylidramatisoinniltakin vältytään.

3.6.2008 08:54

Dallas on yksi tv-historian ikimuistoisimmista sarjoista ja yksi 1980-luvun ikoneista. Saaga alkoi kuitenkin jo 1970-luvun puolella ja aluksi siitä suunniteltiin vain 5-osaista minisarjaa. Suosio kuitenkin yllätti tekijätkin ja niinpä sarjaa jatkettiin. Ensimmäisen kauden kaikki viisi jaksoa ovat omia kokonaisuuksiaan ja jokaisen jakson pääosissa ovat eri Ewingit.

Kuten kaikki Dallas-fanit muistavat ensimmäisessä jaksossa Ewingien nuorempi poika Bobby vie kotiin juuri vihille viemänsä Pamela Barnesin, joka aiheuttaa kohua koska Pamela on Ewingien verivihollisen Digger Barnesin tytär. Toisessa jaksossa Pamela opettaa Ewingien keskimmäisen pojan Garyn tyttärelle Lucylle elämää ja kolmannessa jaksossa keskitytään Ewing Oilin bisneksiin ja J.R. pääsee pääosaan. Neljännessä jaksossa Southforkiin saapuu tunkeilijoita jotka pistävät J.R.n vaimon Sue Ellenin ja matriarkka Miss Ellien koville. Viimeisessä jaksossa vietetään ensimmäistä kertaa perinteisiä Ewingien barbecue-juhlia, jotka päätyvät Pamelan onnettomuuteen ja keskenmenoon.
Alussa paha poika J.R. Ewing oli vain sivuhahmo, mutta kohosi nopeasti koko sarjan kiinnostavimmaksi hahmoksi. Bobbyn ja Pamelan rakkaustarina oli tarkoitettu sarjan kantavaksi voimaksi ja sellaisena se pysyikin vuosien ajan J.R.n jatkuvien juonittelujen ohella. Minisarjaksi tarkoitetun ensimmäisen “kauden” ajan Southforkin ranchi näytti kovin erilaiselta ja muutenkin tunnelma oli erilainen, koska sarja ei vielä ollut jatkuvassa tuotannossa. Southforkin tilanhoitaja Ray Krebbs oli myös hahmona kovin erilainen. Hän juonitteli J.R.n apurina ja veuhtasi heinäladossa Lucyn kanssa, joka myöhemmin tulisi paljastumaan hänen sukulaisekseen.

Toisen kauden päästessä vauhtiin tapahtumat alkoivat saada enemmän jatkuvajuonisuutta vaikka siinäkin suurin osa jaksoista kertoi oman lukunsa Ewingien elämästä. Jokaisen jakson lopussa tapahtumat saatiin onnellisesti päätökseen, muutamaa kaksiosaista jaksoa lukuunottamatta. Kauden aikana pääsemme tutustumaan hulttiopoika Gary Ewingiin eli Lucyn isään, jota tosin esittää eri näyttelijä jona hänet myöhemmin tulemme tuntemaan. Myös Sue Ellenin sisar piipahtaa Dallasissa eri näyttelijän esittämänä. Samoin Bobbyn nuoruuden rakkaus Jenna Wade on mukana kahdessa jaksossa sotkemassa Bobbyn ja Pamelan välejä – hänkin eri näyttelijän esittämänä (myöhemminhän hahmo palasi vakituisesti Dallasiin Priscilla Presleyn näyttelemänä). Myös Donna Krebbs on sivuhahmona parissa jaksossa lyhyessä suhteessa Rayn kanssa.

Näiden kahden kauden ajan sarja hakee vielä uomiaan, mutta sisältää monia sarjan historiaa koskevia mielenkiintoisia käänteitä. Tuohon aikaan Dallas oli myös vakavasti otettava draamasarja, joten turhalta ylidramatisoinniltakin vältytään. Sarja ja sen näyttelijät olivat myös ehdolla Emmy-palkintojen saajaksi ja joitakin voittojakin tuli. Dallas nousi nopeasti Yhdysvaltojen katsotuimpien joukkoon ja näyttelijöistä tuli tähtiä. On myös mukava huomata, että tapahtumia keskitetään kaikkiin hahmoihin – eikä tapahtumat ole liian JR-keskeisiä. Sarja on kestänyt aikaa yllättävänkin hyvin, mutta silti tämä tuntuu vain esimaulta tulevasta, kun kausia näin jälkijättöisesti tarkastelee.

Arvosteltu: 03.06.2008

Lisää luettavaa