Pajala on pieni kylä Tornionjokilaaksossa. Periaatteessa se on osa Ruotsia, mutta saattaisihan se olla Suomeakin? Tästä eivät asukkaatkaan ole aivan varmoja. Vallitseva kieli on ruotsi, mutta solkataan sitä suomeakin paljon, ja välillä sekaisin kumpaakin. Niin, ja kovastihan asukkaat haluaisivat olla ruotsalaisia. 1960-luvulla Pajalassa muutaman 7-vuotiaan kaveruksen, joista toinen on vielä lestadiolainen, maailma järkkyy, kun kaukaisten sukulaisten lahjaksi antama Rock ‘n’ roll music-vinyylilevy räjäyttää pikkumiesten tajunnan.
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä on kuin tapahtumapaikkansa: Kotimaaton. Se on ruotsalaissuomalainen yhteistuotanto, ja ihan kuin tasapuolisuuden nimissä ohjaajakin on kotoisin Iranista. Näyttelijät ovat eloisia, hahmot hauskoja ja omaperäisiä, kässäri menevä ja taitavasti kirjoitettu ja ohjaus toimii. Meno on varsin tuoretta ja elämänmakuista. Useat kohtaukset saavat repeämään oikein kunnolla, kunnes taas vakavoidutaan hetkeksi.
Elokuvan uskollisuudesta alkuperäisteokselle (Mikael Niemen samannimiselle kirjalle) en voi sanoa mitään, sillä kyseinen opus puuttuu vielä meikäläisen yleissivistyksestä. Mutta hyvä draamakomedia on kyseessä, suosittelen.
“Jotain rajaa perkele! Eihän täällä edes kasva tammia!”
