Alexandre Dumasin, tuon 1800-luvulla eläneen tarinasedän novelliin perustuva pläjäys. Monte Kriston kreivin tarinaa filmattu useammankin kerran. Hommasta löytyy aiemmin leffaa, TV-leffaa, animaatiota. Nyt on vuorossa sitten 2000-luvun versio aiheesta. Toki nykykatsoja nauttii aina kun on jotain uutta luvassa vanhan sijaan. Tässä versioinnissa esiintyvät James Caviezel & Guy Pearce alkavat olla tuttuja naamoja sohvaperunalle. Äijät hoitelevat homman kotiin rautaisesti.
Tarina on aivan loistava ja turhaan se ei ole yksi viihdekirjallisuuden ylistetyistä tiiliskivistä. Jutussa nitoutuu nerokkaasti yhteen pakettiin: Ystävyys, rakkaus, usko, petturuus, vankeus, viha, vapaus, kosto… Luvassa on siis tiukkoja tunteita, jotka on onnistuttu saamaan leffaan mukaan. Tekijöille moisen eepoksen tuotanto on varmasti hankalaa, sillä kun on kyse aiemminkin filmatusta kirjallisuuden merkkipaalusta niin vertailuja voi tehdä monella tavalla. Pää saattaa mennä helposti sekaisin kuinka mikäkin juttu kannattaa toteuttaa. No, itse en muista katsoneeni jutusta aiemmin leffaa, enkä kirjaakaan ole lukenut. Aiheesta on kumminkin olemassa aiempaa mututuntumaa jos jonkin näköistä.
Juonesta lyhyesti: Ystävä pettää meripojan ja ottaa tämän vaimon. Meripoika tuomitaan vankeuteen. Tyrmässä heppu tutustuu vanhukseen, josta tulee varsinainen oppi-isä. Vanhus kertoo myös kätketystä aarteesta, joka odottaa noutajaansa. Vuosien jälkeen meripoika onnistuu pakenemaan ja aarteen löytämisestä seuraavan vaurastumisen avulla heppu tekee varsin näyttävän come-backin ihmisten ilmoille Monte Criston kreivinä. Mielessä pyörii vain yksi asia ja se on kosto.
Leffa on erittäin viihdyttävä paketti, jossa ei nähdä efektihässäköitä, koska juoni ei sitä vaadi. Reilun parin tunnin tarinaan ei pitkästy missään vaiheessa. Leffassa on mukavaa seikkailun makua ja se sopii tyypillisimmillään rennon vapaapäivän viihteeksi.
