Tyhjää ilman Tahvoa on vuonna 2004 valmistunut suomalainen tv-elokuva. Ohjaajana yhden miehen ja viiden naisen suhdesekoilussa toimi Pekka Ruohoranta, ja itse tarinan kirjoitti mm. Fakta homma –sarjan parissa häärinyt Pirjo Toikka.
Myös leffan näyttelijäosasto on laadukasta ja isompaankin projektiin kelpaavaa. Santeri Kinnunen sekä Isänmaan toivojen ja Kotikadun loistava Lotta Lehtikari ovat leffan nimekkäimmät ja valovoimaisimmat starat. Loppu näyttelijäosasto koostuukin lähinnä naisista, jotka hoitavat Tahvon perässä kuolaamisosansa rutiinilla.
Tässä vaiheessa saattaisi pieneen mieleen hiipiä kysymys, että kuka hiton Tahvo? No, kauaa ei tarvitse odotella kun kaikkien Suomen naisten ihannepoju, Uutistunnin Tahvo ”Tasse” Tuominen (Kinnunen), tulee jo tutuksi. Kolmen citilaiffia rattoisasti elävän kolmekymppisen naisen arki muuttuu, kun heistä Eeva onnistuu pääsemään Tahvon suosioon. Yksin jäänyt kaksikko Saija & yksinhuoltajaäiti Irja seuraa ristiriitaisin tuntein, kun kaikista naisista juuri Eeva vie Tahvon huomion. Katkeruus leimahtaa, ja pian heilahtelee myös Tahvon mieli hankalan naisvalinnan kohdalla.
Alle tunnin mittaisena elokuva ei kovin kummoista synopsia tarjoile, mutta yleismeno pysyy kokoajan kohtuullisena. Tassen modernin runoiluntäytinen esitys kertoo jo jotakin tämän maailmankuvasta: ”maailma on laiva joka meitä kuljettaa, pökköä pesään vaan”. Lehtikarin, Suurosen & Nenosen naisjoukko roikkuu tv-persoonan perässä syvään huokaillen tajuamatta, että kilpailijoita piisaa pilvin pimein.
Tyhjää ilman Tahvoa kannattaa katsoa ainakin kertaalleen vain, jotta tietäisi kuka Tahvon lopulta poimii tai kenet Tahvo poimii. Vai poimiiko kukaan ketään? Sitä pohtien tämän huolettoman ja varsin yksinkertaisen leffan parissa kuluttaa helpohkosti tunnin. Mutta se on ikävä kyllä todettava, jos on tyhjää ilman Tahvoa, niin tyhjyyttä tarinassa on ripaus liikaa näin Tahvonkin kera.
