Cristopher Lambertin kohtalona tuntuu olevan tehdä kasapäin huonoja sci-fi/fantasia-leffoja. Äijähän hoiteli hienon Highlanderin päätähdityksen mallikkaasti -86. Tuon jälkeen ura on mennyt alas kuin lehmän häntä ja Arska ei muista nähneensä ainoatakaan todella hyvää Lambertin kuvaa. Heppu on selkeä nimi ja B-luokan kärkinäyttelijä. Parhaaseen A-ryhmään ei tunnu olevan leffojen perusteella asiaa. Kyllä kai Cristopher näytellä osaa, mutta joku mättää kun leffat ovat poikkeuksetta heikkoja.
Tässä on pläjäys, joka on aivan diibadaabaa. Homma sijoittuu vuoteen 2005 ja Lambert näyttelee virtuaalitodellisuus-pelin ohjelmoijaa Jimi Dimiä. Nirvana-nimiseen parin päivän päästä julkistettavaan peliin on iskenyt virus. Tämä on saanut pelin päähenkilön tietoiseksi olemassa olostaan. Pelin päähenkilö ihmettelee kuka on ja miksi on. Jimi selittää hepulle, että tämä on hänen luoman pelin henkilö ja lupaa tehdä tämän kärsimyksistä lopun tuhoamalla pelin.
Nirvana tuntuu aika hutulta eikä siihen pääse oikein sisään. Tylsä juoni venyy ja vanuu eikä homma jaksa kiinnostaa. Katsojalle heitetään vielä kaiken muun käsittämättömyyden päälle koukku. Kaikki ei tainnut mennäkään niin kuin kuvittelit… olisipa jaksanut olla kiinnostunut juonesta edes tuohon saakka. On nautinto kun lopputekstit läsähtävät ruutuun.
Pisteet Amanda Sandrellille, joka on yksi ajan seksikkäimmistä naisnäyttelijöistä. Harmi, että hänen roolinsa jäi niin pieneksi. Toisaalta hyvä ettei kasvot kulu tällaisissa leffoissa.
