Kate Winsletin mukavasti tulkitsema Ruth käy Intiassa ja hurahtaa New Age-aatteisiin. Perhe huolestuu, ja äiti lähetetään matkaan tehtävänään tuoda tytär kotiin. Ruthiin ei kotona Australiassa saada kuitenkaan kontaktia enää kovin helposti, joten hätiin kutsutaan hihhulitapauksiin erikoistunut PJ Waters (jonka saappaisiin Harvey Keitel sopii erinomaisesti).
Holy Smoke alkaa lupaavasti käsitellen roolihahmojensa välejä humoristisella otteella, mutta viimeistään puolivälissä leffaa katsoja tuntee itsensä melko höynäytetyksi: eihän tämä liiku mihinkään. Ohjaaja/Käsikirjoittaja Campion lienee ollut itse pilvessä, tai sitten tämä vain menee tavallisen pulliaisen ymmärryksen yli. Loppua kohden Watersin mahdoton tehtävä alkaa turhauttaa katsojaakin, eikä tylsän taipaleen jälkeen mitäänsanomatonta loppua voi enää pelastaa muutama hauska kohtaus.
Visuaalisesti leffa on kyllä kelpo kamaa. Tyylikäs kamerankäyttö, kylläinen värimaailma ja psykedeeliset ilmestykset ovat toki iloksi silmälle. Muutamia ärsyttäviä poikkeuksia lukuunottamatta myös sivuhahmoista löytyy helmiä, etenkin Ruthin aidosti kirjoitettu äiti (Julie Hamilton).
Niin herkulliselta kuin Holy Smoke ulkoapäin näyttääkin, tässä kakussa ei ole täytteitä. Draamakomediaksi luokiteltu leffa yrittää olla kaikkea, eikä sitten onnistu olemaan kunnolla juuri mitään – eivätkä näin monen genren elementit oikein toimi yhdessäkään. Hyvällä käsiksellä loistoleffa olisi ollut kasassa.
