Karski, yksinäinen ja nimetön samurai törmää joukkoon nuoria samuraita, joilla on ongelma. Lääninherraa syytetään kavalluksesta ja oikea roisto on syyttäjänä. Tarkoitus on poistaa häiritsevät, uskolliset tekijät kentältä. Karski samurai päättää auttaa omasta syystään altavastaavia samuraita korruption kitkemisessä.
Samuraimiekka on itsenäinen jatko-osa Yojimbo onnensoturille. Toshirô Mifune toistaa roolinsa karskina samuraina, joka paitsi hallitsee miekalla, myös mielellä taistelemisen. Jatko-osa ottaa kuitenkin aivan erilaisen tyylin tarinaan. Siinä missä Yojimbo on dramaattinen tarina kahden rosvojoukon välissä taiteilevasta retkusta, Samuraimiekka on kepeä ja humoristinen.
Huumoria luodaan pääasiassa nuorien samuraiden äärimmäisellä tyhmyydellä ja kyvyttömyydellä käsittää mitään ohjetta oikein. Katsoja suorastaan alkaa miettiä, miten ihmeessä he osaavat olla niin tyhmiä. Kuitenkaan tämä ei haittaa elokuvaa, sillä pääasia ei ole kuvata samurailuokan ongelmia, vaan muuttuvaa yhteiskuntaa.
Elokuvan vastapuolen edustajana on Muroto. Muroto on samurai ja älykäs mies, joka sopii täydellisesti vastapeluriksi karkealle sankarille. Hän omaa annoksen karismaa ja kahden erinomaisen soturin kohtaamisessa on veriroiskeen lisäksi myös aimo annos tradegiaa. Kumpikaan ei halua taistella, sillä toisen on kuoltava, mutta se on ehdottomasti kunnian vaatimaa.
Käsikirjoitus on rautaa ja Kurosawan rauhalliset kuvat luovat sulavaa tunnelmaa. Absurdi komedia on koko ajan mukana ja Toshirô Mifunen suoritus päähahmona on ehdottoman loistavaa katseltavaa. Hahmo on pinnallisesti karkea, kyyninen ja kaikkea muuta kuin viehättävä siloposki, mutta on sisäisiltä ominaisuuksiltaan yhtä kuin paljastettu miekka. Hän on liian loistava ja siten tuomittu olemaan tehoton, sillä tupessa oleva miekka on kaikista tehokkain.
Loppu on huolimatta onnellisuudestaan huolimatta synkkä, sillä todellisen sankarin on tapettava ainoa, joka häntä ymmärtää ja oltava yksin maailmassa, joka ei tarvitse teräviä, paljastettuja miekkoja.
Kokonaisuutena Samuraimiekka on tyylikästä Kurosawaa ja osoittaa tämän hallinneen myös komedian.
nimimerkki: Jurpo
