Ranskalaisella farssilla on pitkät perinteet ja Kiusanhenki onkin erehtymättä alansa valioyksilö. Kaoottisten tapahtumien katalysaattorina toimii jäyhän palkkamurhaajan ja lemmentuskissaan painivan epätoivoisen nuoren miehen kohtaaminen vierekkäisissä hotellihuoneissa.
Karismaattisella, järkähtämättömällä luonteella ja salkussa kannettavalla kiikarikiväärillä varustautuneella miehellä olisi keikka hoidettavanaan ja tehtävää varten hän majoittuu hotellihuoneeseen, josta ajan myötä saa selkeän näkymän ohi kulkevaan kohteeseen. Suunnitelma häiriintyy, kun mies saa selville, että viereisessä huoneessa asuva nuorukainen on yrittänyt itsemurhaa ja päätyy pitkin hampain auttamaan tätä. Palkkamurhaaja saakin erittäin kiitollisen mutta tehtävän kannalta kiusallisen ystävän. Hän ei voi ammattimiehenä herättää epäilyjä ja päätyy esim. antamaan tälle autokyytiä oikuttelevan rakastettunsa luo ja lopulta myös roikkumaan parvekkeen kaiteessa. Yliavulias hotellityöläinen ei myöskään yhtään helpota tehtävää.
Kiusanhenki on uskomattoman tiivis paketti, joka jatkuvalla syötöllä tuo ruudulle mitä mielenkiintoisempia sattumuksia ja noloja tilanteita joihin piinattu palkkamurhaaja joutuu. Lino Venturan roolisuoritus on vaikuttava vaatimattomalla karismallaan ja luokin oivaa kontrastia energiselle nuorelle osapuolelle, jolle tosin tämä jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi rooliksi.
Laskisin tämän teoksen kokonaisuudessaan yhdeksi lajityyppinsä hauskimmista edustajista ja sen ainoaksi ongelmaksi muodostuukin sen hankala saatavuus. Kehoitankin alan harrastajia laittamaan postia tuotantoyhtiöille, jotta näitä unohdettuja klassikoita saataisiin kaikkien nähtäväksi.
