Etsivä John Hobbes (Washington) on juuri saanut kiinni sarjamurhaajan, joka teloitetaan sähkötuolissa. Mutta murhaajan sisällä ollut henkiolento Azazel vain siirtyy kuolleesta miehestä toiseen ihmiseen, ja alkaa vainoamaan Hobbesia vakaana aikomuksenaan tuhota hänet täysin. Hobbes saa tämän selville ja on todella hätää kärsimässä: miten pysäyttää tappajahenki, jonka ruumiin kuollessa vain vaihtaa toiseen silkan kosketuksen kautta?
Kadotettu on uskonnollisilla mausteilla höystetty kiero ja älykäs trilleri, joka leikittelee katsojallaan. Ottaen huomioon, että Azazel itse leikittelee ihmisten hengillä ja mielillä vain saadakseen siitä kieroutunutta hupia eikä todellakaan himoitse maailmaa haltuunsa, tämä tuntuu jotenkin ironiselle. Niin Hobbes, tämän sukulaiset, ystävät ja työtoveritkin ovat Azazelille kuin lelut: kun saa uuden, vanhan voi heittää menemään.
Washington onnistuu hyvin roolissaan Hobbesina, samoin myös Donald Sutherland tämän pomona ja John Goodman työkaverina. Hoblit onnistuu mainiosti luodessaan kylmän ja synkän ilmapiirin tarkoilla ajoituksilla. Varsin pienelle huomiolle jääneelle trillerille kannattaa suoda mahdollisuus, sillä kuten Jonesy elokuvassa: “Joskus elämä yllättää todella perusteellisesti.”
nimimerkki: Jumikuppa
