Sattumalta huomasin Anttilasta hyllyjä selaillen tämän Sean Pennin kehutun debyyttiohjauksen. En oikein tiennyt mitä tältä nyt odottaisi. Odotin vain jotain ok-tason leffaa, joka tuskin kolahtaa minuun, mutta toisin kävikin.
Vuosi 1968. Kaksi veljestä, Frank (Viggo Mortensen) ja Joe (David Morse) ovat erkaantuneet toisistaan vähitellen. He olivat ennen erittäin läheisiä, mutta nyt he ovat ihan erilaisia. Frank on pikkurikollinen ja Joe poliisi. Kun äiti kuolee ja isä (Bronson) ampuu itseltään aivot pellolle tulee Frank asumaan tyttöystävänsä Dorothyn (Patricia Arquette) kanssa Joelle.
Penn on loistava näyttelemään, mutta myös ohjaamaan. Hänen ohjauksensa on erittäin loistavaa ja on elokuvan parasta antia. Myös käsikirjoitus on hyvä ja sisältää paljon asiaa. Penn pisti kätensä myös käsikirjoitukseen, jota inspiroi Bruce Springsteenin kappale Highway Patrolman.
Näyttelijätkin onnistuvat tehtävissään. David Morse on pian nousemassa jo yhdeksi suosikeksini. Mortensen vetää myös hyvän roolin Frankina. Patricia Arquettea en ole koskaan minään erikoisena pitänyt, mutta tämä todistaa hänen todelliset kykynsä. Muista rooleista pitää mainita Charles Bronson poikien isänä ja Dennis Hopper baarimikkona.
Ihan mestariteos tämä ei ole, mutta hyvä leffa ehdottomasti. Tämä on mielestäni vähän pienempi elokuva, joka sisältää ajatusta ja on erittäin mielenkiintoinen, mutta siitä ei ole ihan mestariteokseksi.
