Panssarilaiva Potemkin tehtiin Neuvostoliiton ylimmän johdon tahdosta. Ohjaajana toimi Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisenstein. Tämä on propagandan ja taiteen sekoitus. Ja miksikäs ei, tarvitsihan pitkällisestä ja verisestä sisällissodasta toipuva nuori neuvostovaltio jonkinlaisen elokuvallisen symbolin. Elokuvan todellisuudenpohjasta minulla ei ole mitään tietoa, joten en pysty kommentoimaan elokuvaa siltä pohjalta.
On vuosi 1905. Mustallamerellä seilaa panssarilaiva Potemkin. Laivalla ei kuitenkaan asiat mene hyvin. Liha on pilaantunutta ja borssi ei maistu. Sitten matruusit suorittavat kapinan ja upseerit tapetaan. Pian tämän jälkeen käännetään keula kohti Odessaa.
Tämä elokuva on selkeästi tehty ajatellen Neuvostoliiton ja kommunistisen johdon etuja. Upseerit ja kasakat esitetään kusipäisinä tyyppeinä, joille kenenkään henki ei ole tärkeä. Ehkä tässä onkin jotain todellisuuden jyvästä. Matruusit puolestaan esitetään vallankumouksen sankareina. Tämä onkin melko pitkälti propagandaelokuva.
Mutta on leffassa paljon hyvääkin. Näyttelijät tekevät loistavaa työtä ja heidän vakautuneisuutensa ei sanoja kaipaa. Vaikka tämä onkin mykkäelokuva, niin miehistön tunteet tulevat hyvin esille. Raina on myös visuaalisesti erittäin vaikuttava. Etenkin madot lihassa ja Odessan portaat oli toteutettu hienosti. Musiikki on todella upeaa ja melko mahtipontista.