Reijo Mäen kirjoja on tullut luettua ja jätettyä kesken. Jäätynyt Enkeli on nyt työn alla ja se taitaakin oll Reijon ensimmäinen kirja, jonka jaksan lukea läpi. Myös Tatuoitu Taivas on katsastuksessa. Kirjat eivät siis oikein sytytä mutta jostain syystä melko aliarvostetut Vares-elokuvat vetävät puoleensa.
Vares on melko tyypillinen Sin City -henkinen film noir -jännäri ja melko epätavallinen Suomi-filmi mikä ei todellakaan ole huono asia. Aleksi Mäkelä todella osaa ohjata ja kertoo tarinan paljon Reijo Mäkeä paremmin ja viihdyttävämmin vaikka onhan se tällaiselle yksinkertaiselle suomalaispojalle välillä turhan monimutkainenkin. Mutta eihän se talousrikollisen ympärille punottu stoori ketään tällaista kaveria kiinnosta vaan toiminta ja huumori. Seksiäkin on mutta se kuuluu rikoselokuvaan kuin alkoholi kaljaan. Välillä leffa on melko typerän kuuloinen dialogiltaan kun taas välillä kohotaan Tarantinon yläpuolelle (jonka muka-nerokas sonnanjauhanta ei ole meikäläistä koskaan kiehtonut).
Näyttelijäpuoli on kohtuullinen. Veijonen ei saa Varekseen kunnolla eloa joten ei ihme että Vares on siirretty vähän taka-alalle. Samuli Edelmann pärjää paremmin Koitereena toisin kuin Malmivaara Eevana. Santeri Kinnunen ei vietä ruudulla kauan aikaansa mutta se vähä hoituu tyydyttävästi. Valkeejärvi ja Hietalahti ovatkin aivan omaa luokkaansa. Miesten kemia toimii aivan loistavasti! Heidän pitäisi esiintyä useammin yhdessä. Jasper Pääkkönenkin on saanut arvoaan pienemmän roolin mikä ei tarkoita että laatu olisi kehnoa. Kaveri vain viipyy ruudulla liian vähän aikaa.
Hollywood-henki on tavoitettu hyvin: Väkivaltaa piisaa ja kuvaustyyli eroaa massasta kiitettävästi. Kaikille ei kai tätäkään voi suositella mutta eivät ne Jussit ihan tyhjästä tulleet.
