Gangsteri Ben Siegel (Warren Beatty) lähetetään länsirannikolle, sillä rikollissyndikaatti mihin hän kuuluu aikoo laajentaa toimintaansa. Los Angelesissa hän remuaa ympäriinsä, hankkii kätyrikseen Mickey Cohenin (Harvey Keitel) ja tulisieluisen Virginia Hillin (Annette Bening) rakastajattareksi. Ajomatka Nevadan halki laittaa inspiraation rattaat pyörimään, sillä suurella investoinnilla voi saada suurempia voittoja ja paikka on Las Vegas. Siegel alkaa siis töihin keskellä ei-vittu-mitään, kulut kasvavat mieletöntä vauhtia ja koska rahat tulevat Meyer Lanskyn (Sir Ben Kingsley) ja Charles “Lucky” Lucianon (Bill Graham) kaltaisilta gangstereilta ei kirkkaasti punaisen puolella oleva kirjanpito miellytä: ulosottomiehen sijasta perässä tulee tappajia.
Barry Levinsonin ohjaama gangsteridraama Ben “Bugsy” Siegelistä tasapainottelee monien genrejen välillä. Se on gangsterileffa, siinä on ihmissuhdesoppaa ja myös henkilökuvausta joka ottaa lukuisia taiteellisia vapauksia aiheensa suhteen. Pääasiassa voimistaen merkitystä ja piilotellen vähemmän miellyttäviä piirteitä, mutta onneksi niitä ei kokonaan peitetä. Oscarilla palkittu lavastus ja puvustus on asianmukaisen näyttävää, sillä gangsterien liituraidat ovat tyylikkäitä aina. Tarina jättää Siegelin uran väkivaltaisen alun sikseen ja käsittelee pelkästään Las Vegasin toimintaa minkä aikana hän oli kohonnut pelkän rötöstelyn ja tappamisen yläpuolelle. Onneksi mukana väistämättä oleva väkivalta on raakaa, joten genren fanit saavat verenjanonsa tyydytettyä.
Warren Beattyn tehtävä on kannatella elokuvaa. Kokeneen näyttelijän taidolla Beatty muuntuu halutessaan äärimmäisen charmikkaaksi ja sulavaksi Ben Siegeliksi, mutta tämä hymyilevä ystävällisyys räjähtää arvaamatta hillittömään rähjäämiseen ja väkivaltaan. Juuri sellaista käytöstä jolla ansaitaan pilkallinen lempinimi “Bugsy”, mikä tarkoittaa ‘kahjoa’. Annette Bening Siegelin rakastajattarena on pahansisuinen, mutta kaunis nainen joka pystyy laittamaan kampoihin Siegelin charmikkaalle, mutta räjähdysherkälle persoonalle. Beatty ja Bening ovat erinomaisia yhteistyössä, joskin Beattyn eduksi on sanottava että hän pääsee enemmän näyttämään taitojaan.
Sivuhahmojen joukkoon mahtuu suuri joukko rikollisia kelmejä ja nilkkejä. Bill Graham on suorastaan uhkaava “Lucky” Luciano joka suhtautuu Siegelin vastuuttomuuteen ankaralla kädellä. Sir Ben Kingsley on vastapaino Grahamin kookkaalle, äänekkäälle olemukselle ja hän onkin suojattinsa ja ehkä jopa ystävänsä puolella ja saakin hänelle ostettua lisäaikaa, mutta lopulta on liikemies-rikollisen joustettava. Harvey Keitelin rooli jää harmillisen lyhyeksi, mutta suoritusta ei voi missään nimessä moittia.
Vakuuttavan näköinen ja hyvin näytelty gangsteridraama ei oikein onnistu olemaan mitään todella voimakasta. Onneksi Warren Beatty antaa ilmeikkäät kasvot Siegelille joka oli vastuuton, epärealistinen, epäluotettava ja väkivaltainen roisto joka osasi olla erittäin charmikas ja jolla oli kunnianhimoa olla enemmän kuin gangsteri.
