Deuce Bigalow: Koko Euroopan gigolo jatkaa sitä samaa rataa kuin ensimmäinen osa ja kaikki muut Rob Schneider -komediat. Kalojen ystävä Deuce palaa mieshuorabisneksen pariin, kun kotipuolessa tapahtuu ikävä onnettomuus. Tie vie Amsterdamiin, jossa vanha sutenööriystävä T.J. on vähän pulassa. Mieshuoria tapetaan huimaa tahtia ja tämä aliarvostettu ammatti alkaa kohdata vaarallisen esteen. Kun T.J. joutuu pääepäillyksi kyseisiin murhiin, niin Deuce alkaa tutkia juttua. Ei siis auta muu kuin ravata läpi uhrien asiakkaita.
Hollannin huonosta maineesta saadaan revittyä hauskaa juttua ja Yhdysvaltojen poliittisille näkemyksillä naureskellaan onnistuneesti. Muuten Deuce Bigalow’n jatko-osa jatkaa ykkösen aloittaman alapäähuumorin viitoittamaa linjaa. Meininki on aivottomuudessaan mukavan leppoista katsottavaa. Sketsimäinen rakenne ja parodiamainen ote kumartavat hyvin usein ZAZ-kolmikon suuntaan. Mukana on mielettömän hauskoja ideoita, mutta välillä sorrutaan liian tavanomaiseen törmäilyhuumoriin.
Kaveriporukkaleffana homma toimii vallan mainiosti (siis miesten välisten, naisten kutomailtaan tämä ei välttämättä sovi). Lisäksi Rob Schneiderin lupsakan renttu asenne osoittaa hänen olevan yksi tämän hetken parhaista koomikoista (vaikka elokuvat eivät mitään mestarillisia olekaan), mutta silti sutenöörikaveria esittävä Eddie Griffin varastaa show’n itselleen. Muiden Schneider-komedioiden tapaan tämäkin teos välittää räävittömien kohtausten takaa aitoa lämpöä ja hyvää tahtoa. Hauskaa kertakäyttöhubaa, joka iskee, vaikka ei parempaa ekaa osaa olisi nähnykään.
