Star Trek elää, vähintäänkin fanien antaman tekohengityksen voimin. Siinä missä joku tekee vanhasta tieteishitistä parodiaa ja joku toinen taas rankasti ihan omanlaistaan (ja yleensä tylsää) amatöörisotkua, James Cawley ja kumppanit pyrkivät jatkamaan vanhaa tv-sarjaa. Osaksi amatööreistä, osaksi ammattilaisista koostuva joukko on asettanut tavoitteensa korkealle. He kertovat Enterprisen ja sen miehistön tarinaa siitä, mihin se alkuperäisen sarjan kolmannen tuotantokauden jälkeen tyssäsi – ja vieläpä luvan kanssa. Tekijänoikeudellisista syistä heillä ei kuitenkaan ole lupaa rahastaa sarjallaan, joten se on vain ilmaisjakelussa verkon kautta.
Come What May on Enterprise NCC-1701:n uuden tulemisen alkulaukaus. Kapteeni Kirk (sopivan shatnermaisesti ilmehtivä Cawley) kumppaneineen sieppaa hätäviestin, joka saa heidät suuntaamaan kulkunsa kohti pulassa olevaa yhdyskuntaa. Uhuran (Irons) havaitessa hämäriä häiriöitä aliavaruudessa ja Spockin (Quinn) ollessa yhtä kysymysmerkkinä kuin kaikki muutkin, Kirk ratkaisee tilanteen johtamalla miehistönsä silmätysten ongelmien kanssa. Vastassa on totta kai epäinhimillisiä voimia, joten tähtilaivaston pojat ja tytöt joutuvat taas kerran jänskään kieputukseen.
Verkkosarjan näyttelijät ovat kutakuinkin onnistuneita valintoja osiinsa. Kukaan tiimissä ei ole lähtenyt projektiin puhtaasti pelleilymielessä, vaikka mukana onkin samankaltaista rentoutta kuin alkuperäisessä sarjassa. Jack Marshall ilmeisesti tietää ainakin suurin piirtein, mitä hän on tekemässä ohjaajana. Kuten sanottua, James Cawley ilmehtii shatnermaisesti. Siitä huolimatta hänen performanssinsa ei juutu silkan apinoinnin tasolle. Cawley on New Voyagesin kantava voima, sillä hänellä on enemmän karismaa kuin taas Spockina pökkelöivällä Jeffrey Quinnilla. Bonesin rooliin istutettu John Kelley muistuttaa parhaimmillaan tukkaansa myöten DeForest Kelleytä. Vahinko vain, että myös käsikirjoittajana toiminut Cawley on kirjoittanut hahmosta tupelon, jolla on enemmän aikaa taivastella Spockin vihreäverisyyttä kuin tehdä hommiaan siellä, missä lääkärin kuuluisikin olla.
Vaikka New Voyagesin kulissit ovat huisin samankaltaiset kuin originaalin Star Trekin, tai univormutkaan eivät ole muutoksia kokeneet, 2000-luku näyttäytyy kuvissa tavalla tai toisella. Suurin muutos tietysti on, että avaruus on nyt luotu tietokoneella, samoin kuin monet taisteluefektit. Ihan yhtä hienolta jälki ei aina näytä kuin kotimaisessa Star Wreck: In The Pirkinnig -leffassa, mutta pieni roso tuntuu elävän aika hyvin symbioosissa 1960-lukulaisen ilmeen kanssa.
Kokonaisuutena Come What May on juonellisesti ”perustrekkiä” ja teknisesti (puoli-)amatöörituotannoksi yllättävän hyvälaatuinen. Jos vanhasta kunnon Kirkistä on vieroitusoireita, James Cawley & co. fiksaavat tilanteen.
Yksittäisiä sarjojen osia ei luonnollisesti voi normaalitilanteessa verrata elokuviin. Vaikka tekijät ilmoittavatkin New Voyagesin olevan sarja, on suoranainen ihme, jos tällainenkaan ryhmä pystyy tekemään ilmaislevitykseen siitä edes viittä 40–50 -minuuttista osaa. Koska monet (hyvätkin) amatöörielokuvat ovat pituudeltaan tätä luokkaa, on realistista arvostella New Voyagesin kaikki kokopitkät jaksot mieluummin elokuvina kuin tv-sarjan jaksoina.