Rooster Cogburn (John Wayne) on kovapintainen silmäpuoli juoponalku sheriffi, jonka kanssa roistojen ei kannata ryppyillä, ellei halua reikiä nahkaansa. Nyt Cogburn jäljittää rosvojoukkoa, jonka johdossa on Hawk-niminen (Richard Jordan) pahis. Yhtenä iltana joukko leiriytyy intiaanileiriin, jossa asustaa pastori Goodnight tyttärensä Eulan (Katharine Hepburn) kanssa ja samana yönä joukko tuhoaa leirin ja ampuu pastori Goodnightin. Seuraavana päivänä Cogburn saapuu leiriin ja saa mukaansa kostoa haluavan Eulan sekä vanhempansa menettäneen Wolfin (Richard Romancito). He lähtevät jäljittämään Hawkin “jengiä” eikä ruumiilta säästytä. Lopuksi on epävarmaa kumpi jahtaa kumpaa. Myös Cogburn ja Eula alkavat tulla toimeen ihmeen hyvin.
Rooster Cogburn ja lady on tavallaan jatkoa Waynen Oscar-roolille elokuvassa Kova kuin kivi ja valitettavasti tämä oli miehen toiseksi viimeinen elokuva. Kumminkin mies on vielä kovassa vedossa. Tämä on varmaa Waynea, vaikkei ylläkään samalle tasolle kuin esimerkiksi ratsuväki-trilogia tai Mies, joka ampui Liberty Valancen. Elokuvassa on myös yhtäläisyyksiä Hepburnin Oscar-elokuvan Afrikan kuningatar kanssa, sillä onhan hänen roolihahmonsa Eula vahvatahtoinen pastorin tytär ja sankaripari laskeskelee tyrskyävää koskea alas.
Näyttelijät ovat tietenkin erinomaisia, no ainakin pääpari John Wayne ja Katharine Hepburn. Katharine Hepburn on täydellinen Eula, eikä kovin moni muu näyttelijä olisi mennyt läpi rautahermoisesta Eulasta, joka ei edes silmää räpäytä kun pahikset paukuttaa kuudesti laukeavaa suoraan jalanjuureen. Katharine Hepburn on taas vahvan naisen roolissa ja kemiat John Waynen kanssa pelaa yllättävän hyvin. Myös vähemmälle jäävä Richard Romancito tekee ihan hyvää työtä. Mutta kumminkaan Richard Jordan ei oikein vakuuta läpipahana pahiksena, mutta Shanghai McCoy on hieman hupaisa hahmo.
Aika yllättävää on se, että käsikirjoittajana on toiminut Martha Hyer (nimellä Martin Julien), joka on tunnetumpi näyttelijänä. No, ei käsikirjoitus kovin nerokas ole, enemmänkin tavanomainen. Mutta Eulan ja Cogburnin väliset keskustelut ovat ihan mukavia. Ainakin maisemat ovat upeita, jos ei muuta. Kyllä tämän viihteenä katsoo, vaikkei tämä mitään uutta tarjoa tai erotu erityisemmin muiden elokuvien joukosta, mutta hyvää viihdettä kumminkin.
nimimerkki: LeffaPopcorn