Classic Dracula collectionin tutkinta jatkuu. Tällä kertaa vuorossa on Draculan ensimmäinen virallinen jatko-osa, Dracula’s Daughter.
Elokuva alkaa juuri siitä kohdasta, johon ensimmäinen klassikko päättyi, eli Tohtori Helsing on juuri tuhonnut Draculan, mutta ymmärtämättömien maallikkopoliisien takia joutuu syytteeseen murhasta. Samaan aikaan Englantiin on saapunut varsin outo nainen, jolla on kalpeat kasvot ja silmät, joista näkee kuoleman. Mutta kuka on tämä nainen ja mitä hän saakaan aikaan tohtori Jeffrey Garthille ja hänen läheisilleen. Jeffrey tulee tarvitsemaan pian Helsingin apua enemmän kuin uskoikaan.
On mukava nähdä, ettei Dracula’s Daughter pilannut yhtään ensimmäisen Draculan henkeä, eikä tee näin hallaa edeltäjälleen. Yhtä mukava on huomata, että kaiken kaikkeaan Dracula’s Daughter on varsin onnistunut ja hyvä klassikkokauhu.
Ohjauksellisesti Dracula’s Daughter on varsin toimiva pystyy visuaalisella ilmeellään välittämään tunnelmia sumuisine katuineen. Kerronta on hyvää ja tapahtumia riittää, ettei kerkeä kyllästymään. Sinäänsä tarina ei ole kovin erikoinen, mutta toimiva ja ihan mielenkiintoinen. Näyttelijät olivat minulle kaikki tuntemattomia, paitsi Edward Van Sloan, jonka näkeminen Van Helsinginä riemastuttaa ja hyvin herra hommansa hoitaakin. Myös Gloria Holden on erinomainen goottiprinsessana, jonka suonissa virtaa Draculan veri.
Kaiken kaikkeaan Dracula’s Daughter on varsin suositeltava, viihdyttävä ja mielenkiintoinen elokuva, joka ei tietenkään yllä läheskään alkuperäisen tasolle, mutta josta löytyy kaikille kauhuromantiikan, vampyyrien ja kauhuklassikoiden ystäville varsin mainio tekele. Sopii loistavasti klassikkokauhujen tunnelmaa kaipaaviin lauantai öihin.
nimimerkki: Sano mitä sanot
