Pikkurikollinen One Two (Gerard Butler) joutuu jenginsä kera kaupungin omistaman vanhan ajan lontoolaisgangsteri Lenny Colen (Tom Wilkinson) huiputtamaksi, jääden tälle sievoiset summat velkaa. Lenny hieroo bisneksiä kaupunkiin saapuneen venäläismafian kanssa, samalla pikkurikollisten keksiessä keinon putsata venäläisten rahat omat taskuun nokkelan kirjanpitäjän (Thandie Newton) avulla. Kun sotkuun sekaantuu vielä korvaamattoman arvokkaan taulun kähvellys ja itsensä kuolleeksi julistanut huumeita poltteleva rokkijäbä Johnny Quid (Toby Kebbel), on sekoilu valmis alkamaan.
Guy Ritchie on ohjaaja, jonka töihin en ihme kyllä ole aiemmin onnistunut tutustumaan. Viimeistään nyt RocknRollan jälkeen asiaan täytyy tehdä muutos. Ritchien sekä ohjaama, että käsikirjoittama RocknRolla onkin erittäin mainio elokuva. Lontoolaismiljöö on oiva tapahtumapaikka ja hahmojen välinen dialogi on erittäin kekseliästä ja nokkelaa. Parhaimmillaan esimerkiksi Lenny Colen suustaan päästämä kirosanoilla ryyditetty dialogi saa katsojan nauramaan ja nostamaan hattua käsikirjoitukselle. Humoristinen ote säilyy yllä koko ajan, vaikka ruudulla tapahtuisikin hieman ikävämpiä juttuja. Vaikka aihepiiri oikeuttaisikin ylilyödyn väkivallan, ei tässä olla sorruttu ylettömään mässäilyyn, joka on mielestäni hyvä ratkaisu. Kaikkea ei aina tarvitse näyttää.
Brittiaksentti kukoistaa ja näyttelijät pistävät parastaan. Näyttelijävalinnat ovat varsin onnistuneita, ja tuntuukin siltä, että oikeat tyypit ovat päässeet esittämään oikeita hahmoja. Tom Wilkinsonin esittämä oldschool-pamppu on varmasti yksi leffan muistettavimmista hahmoista, kiitos siitä lähtee Wilkinsonille. Toiseksi lempihahmokseni nousi kuolleeksi luultu rocknrolla (leffassa hauskasti suomennettuna rokkijäbä) Johnny Quid. Toby Kebbel tekee hahmostaan erittäin mielenkiintoisen ja mieleenpainuvan. Samaa ei voi sanoa Thandie Newtonin suorituksesta, joka ei ollut niin erikoinen. Gerard Butlerin lätinää skottiaksentilla höystettynä on hupaisa katsella, ja heppu hoitaa homman kotiin varsin rennosti. Hänen kavereitaan esittävät Idris Elba ja Tom Hardy tekevät yhtä lailla mainiota työtä. Sivuosissa nähdään lisäksi muun muassa Mark Strong, Jeremy Piven, sekä Ludacris.
Elokuvan juoni ei ole mitään huttua, ja se vaatiikin katsojan jatkuvan hereillä pysymisen. Välillä itse olin hieman metsässä tapahtumien edetessä melko nopeasti ja kun hahmoja on vielä niin paljon. Loppuratkaisu kuitenkin on ihan yllättävä ja siinä vaiheessa kaikki viimeistään selviää.
RocknRolla on varsin fiksu ja humoristisella otteella tehty rikoselokuva. Veikeät näyttelijät, nokkela dialogi ja onnistunut juoni takaavat elokuvanautinnon. Alussa myönnän hieman epäilleeni onko tämä sittenkään kovin hyvä elokuva, mutta se paranee onneksi loppua kohti. Mukavia pikkukikkoja on kuvauksella ja äänisuunnittelulla saatu aikaan, eikä elokuva myöskään arastele nostaa esiin homoseksuaalista tematiikaa. Rikoselokuvista tykkäävät tulevat varmasti pitämään tästä leffasta. Guy Ritchie, hyvää työtä. Pistetään nimi korvan taakse.
