Charley Varrick ryöstää pankin muutaman ystävänsä ja vaimonsa kanssa. Kyseessä ei ole iso keikka, vaan pienen kaupungin pieni pankki pienine rahoineen. Tästäkin huolimatta homma menee poskelleen: Sankaria leikkivä vartija riistää aseen yhdeltä ryöstäjältä ja aloittaa ammuskelun. Poliisit saapuvat paikalle, ja vain kaksi ryöstäjää neljästä pakenee elossa. Kaikenlisäksi pankki piilotteli pimeää rahaa, mafian omaisuutta, jonka pojat myös nappasivat mukaansa, eli saalis ei jääkään ihan pieneksi. Se onkin jumalattoman suuri. Ja tajuaahan sen tyhmäkin, ettei syndikaatti suostu vain toteamaan rahojensa kadonneen, ehei. Pian Charleylla ja hänen kaverillaan onkin perässään stetsonpäinen hitman, Molly, joka on sananmukaisesti PAHA.
Don Siegel on aikamme aliarvostetuinpia ohjaajia. Miestä ei nykyään muisteta enää juurikaan, vaikka hemmo ohjasi aikanaan kasan upeita elokuvia, etunenässä Likainen Harry ja Pako Alcatrazista. Tappakaa Charley Varrick! on myös unohdettu klassikko, joka ansaitsisi enemmän huomiota. Siegelmäiseen tyyliin elokuva on väkivaltainen, huumoripitoinen ja äijäenergiaa pursuava. Walter Matthau ja Joe Don Baker heittävät kummatkin pirullisen kovat roolit äijinä, jotka vetävät homman loppuun asti. Valitettavasti vain toinen voi voittaa.
Tappakaa Charley Varrick! ei sisällä samanlaista yhteiskuntasatiiria kuin Likainen Harry, eikä yhtä kovaa jännitystä kuin Pako Alcatrazista. Se ei ole samalla lailla räjähdysherkäksi äärimmilleen latautunut ja raivokas kuin Likainen Harry, tai yhtä tiivis ja otteessaan pitävä paketti kuin Pako Alcatrazista. Mutta ei kukaan voi olettaakaan, että ohjaajan jokainen elokuva olisi yhtä hyvä kuin miehen parhaat. Charley Varrick on viihdyttävä leffa, joka sopii melkeinpä jokaiseen mielentilaan. Istahda rennosti nojatuoliin päivän puurtamisen jälkeen, korkkaa pullo virvoitusjuomaa ja katso Tappakaa Charley Varrick!
